Kuuset tulivatkin Suomeen idästä eikä etelästä – ja saapuivat jo 10 000 vuotta aiemmin kuin tähän asti on uskottu

Kuusi on viihtynyt Suomen maaperässä yhtä kauan kuin koivu ja mäntykin. Puulajit tulivat Suomeen lähtivät kasvamaan kuta kuinkin jääkauden jään vetäytyessä. Tutkijan mukaan kuusimetsistä ei tuolloin ollut kyse, vaan pikemminkin yksittäisistä puista. Kuva: Markku Vuorikari

Uudet dna-tutkimukset paljastavat, että kuusi saapui Pohjoismaihin noin 10 000 vuotta sitten eli monta tuhatta vuotta aikaisemmin kuin tähän asti on uskottu. Kuusi levittäytyi Suomeen ja Ruotsiin aivan jääkauden pohjoiseen vetäytyvän jäänreunan vanavedessä.

Dna-näytteistä käy myös ilmi, että kuusen perimä on itäistä eikä eteläistä.

Uusi tutkimustulos tukee joitakin aiempia havaintoja Etelä-Ruotsista, Skandien vuoristosta ja Norjan rannikolta tehtyjä kuusen olemassaoloon viittaavia löytöjä, joiden mukaan kuusi on ollut paikalla jo heti jääkauden lopulla.

Aiemmat löydökset ovat herättäneet paljon tieteellistä keskustelua kuusen saapumisajankohdasta, mutta eivät ole olleet riittävän vakuuttavia vallinneen teorian kumoamiseksi.

Aiemmin ajateltiin, että kuusi on saapunut läntiseen sekä pohjoiseen Fennoskandiaan niinkin vähän aikaa kuin 3 000–4 000 vuotta sitten.

Äskettäin julkistettu tutkimus syntyi lähinnä Ruotsiin ankkuroituneessa kansainvälisessä tutkijaryhmässä, johon Suomesta osallistuivat Helsingin yliopiston geotieteiden professori Heikki Seppä ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkija Minna Väliranta.

Avainasemassa tutkimuksessa olivat Skandien vuoristossa korkealla kasvaneet kuuset ja niistä peräisin olevat sedimentoituneet puiden jäänteet.

"Niiden geeniperimä on sama kuin Suomen itäpuolella kasvavien kuusimetsien. Samaa geeniä löytyi myös Pohjois-Suomen maaperän kerrostumista otetuista näytteistä", Väliranta kertoo.

Euroopan kuuset jakautuvat pohjoiseen ja eteläiseen perimään. Pohjoista perimää esiintyy Fennoskandiassa, Baltiassa, Valko-Venäjällä ja Venäjän Euroopan-puoleisissa osissa. Eteläinen alue kattaa Keski-Eurooppaa, Alpit ja Karpaattien vuoriston.

"Tulokset vahvistavat, että kuusi on elänyt keskisessä Fennoskandiassa koko holoseenin eli jääkauden jälkeisen ajan", Väliranta toteaa.

Tähän asti kuusien olemassaolo Skandien vuoristossa kyseenalaistettiin, koska siitepölyä oli löydetty vain vähäisiä määriä.

Jääkauden jälkeinen ilmasto oli Pohjolassa puille suosiollinen. Kesät olivat varsin lämpimiä ja kosteutta oli riittävästi.

Välirannan mukaan tiedossa oli jo ennestään, että koivu ja mänty lähtivät kasvamaan hetimmiten jään vetäydyttyä.

"Nyt tiedämme, että kun maaperä vapautui jään alta, koivun ja männyn seassa alkoi kasvaa myös kuusi."

"Aiemmin oli päätelty, että kuusi olisi tullut 4 000 – 5 000 vuotta sitten, kun vallinnut ilmastovaihe oli viileä ja kostea. Tämä teoria kumoutui nyt."

Uudella tiedolla on Välirannan mukaan merkitystä lähinnä tutkijoille.

"Pitkään kytemässä ollut hypoteesi kuusen jääkauden jälkeisestä historiasta vahvistui. Onhan se jännittävää, sillä minullekin on yliopistossa opetettu, että kuusi tuli Suomeen vasta muutama tuhat vuotta sitten", Väliranta sanoo.

Lue myös:

Lemmenjoen maaperästä paljastunut löytö kertoo yllättävistä maiseman muutoksista

Jääkausi muovasi Suomeen harjuja liki joka paikkakunnalle – näin ne ja reunamuodostumat syntyivät