Saksalainen metsästäjä maksaa riistavahingot

PETTSTADT, SAKSA (MT)

Saksassa ei ole riistavahinkojen korvausjärjestelmää. Riistaeläinten maa- ja metsätaloudelle aiheuttamat vahingot maksaa metsästysoikeuden vuokralainen.

Metsäkauriit ja villisiat aiheuttavat Pohjois-Baijerissa suurimmat vahingot. Kauriit syövät puuntaimia tai tärvelevät niitä sarvillaan. Villisikalaumat ovat paikoin paha riesa maissiviljelmillä.

Untermetzbachin kunnan pormestari Helmut Dienst on tyytyväinen, kun villisikojen vahingot ovat vähentyneet. Kunnalla on maata 2 700 hehtaaria ja se on jaettu kahdeksaan metsästysalueeseen.

Metsää yritetään uudistaa luontaisesti. Siksi kauriiden määrää on rajoitettava ja uudistusaloilta kauriit pitäisi pitää kokonaan pois. Dienst ymmärtää, ettei urakka ole helppo.

Hassbergin seudulla maissia kasvaa vain kymmenesosalla peltoalasta, muualla Saksassa ja Baijerissa huomattavasti enemmän, paikallisen maaseutuoppilaitoksen rehtori Herbert Lang kertoo. Langin mukaan uusi EU:n viherryttämisohjelma parantaa riistan elinoloja ja mahdollistaa maissipeltojen siirron pois metsänreunoista.

Maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö toimii. Näin todistaa Baijerin metsästäjäliiton puheenjohtaja Jürgen Vocke. 830 maanomistajalle tehtyyn kyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli tyytyväisiä metsästysalueidensa vuokralaisiin.

Metsäntutkijoiden mukaan kauriiden, saksanhirvien ja gemssien tärvelemiä puuntaimia oli viime vuonna vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1986 jälkeen.

Maanomistajien liitto ja metsästysoikeuden haltija sopivat kolmen vuoden välein, kuinka paljon riistaa tulee alueilta ampua. Tutkimus selvittää samoin kolmen vuoden välein vahinkokehityksen.

”Tutkimus antaa pelkkiä suosituksia”, Ramona Pohl-Veber Baijerin metsästäjäliitosta korostaa. Hän näytti maastossa, miten riistavahinkotutkimus tehdään.

Satunnaisotannalla valituista tutkimuspisteistä lasketaan kaikki kauriin tai saksanhirven tärvelemät puuntaimet. Kauriin vahingoittamiksi lasketaan 20–130 senttiä korkeat taimet, elleivät ne selvästi ole jäniksen syömiä.

Pettstadtissa 408 hehtaarin metsästysalueen itselleen vuokrannut Helmut Sieghörtner arvostelee tutkimusmenetelmää. Hänen jahtireviirilleen osuneet kolme tutkimuspistettä ovat kaikki pellolla. Kun koeala siirretään lähimpään metsään, saadaan vääristyneitä tuloksia.

Valoisassa reunametsässä on paljon luontaisia taimia. Ihmisten liikkeistä häiriintyneet kauriit siirtyvät metsän puolelle ja syövät siellä taimiainesta, kunnes siirtyvät takaisin pellolle.

Sieghörtnerin reviiriltä ammutaan vuodessa noin 18 kaurista. Uroksia saaliissa on vajaat kymmenen, loput vasoja. Naaraskauriita ammutaan ani harvoin.

Kauriinvasojen pahimpia vihollisia eli kettuja Sieghörtnerin reviiriltä poistettiin viime vuonna lähes 30. Vesilinnuille kaivetusta lammikosta on ammuttu parhaana vuotena ainakin 150 sorsaa.

Sieghörtner maksaa metsästysalueestaan vuokraa noin 2 000 euroa vuodessa. Enemmän rahaa kuluu riistan ruokintaan.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF