"Senttiäkään ei ole vielä maksettu, vaikka korvausten piti tulla nopeutetusti valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista", moittii tohmajärveläinen viljelijä
Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) lupaus oli toukokuussa, että ympäristöministeriössä ja ely-keskuksessa varaudutaan maksamaan korvaukset vahingoista mahdollisimman nopeasti.
Ministerit Krista Mikkonen ja Jari Leppä vierailivat toukokuun lopussa Kiteellä tutustumassa valkoposkihanhien aiheuttamiin vahinkoihin. Kuva: Lari LievonenValkoposkihanhien syysmuuttoa odotetaan pelon sekaisin tuntein Pohjois-Karjalassa, kertoo tohmajärveläinen viljelijä Otto Saikkonen. "Hanhien kevätmuuton syönnin jäljet saatiin kohtuullisesti paikkakylvettyä, mutta miltä alat mahtavatkaan näyttää syysmuuton jälkeen?"
Saikkosella olisi ollut viljelykierron mukaisesti edessä 40 hehtaarilla syysviljan viljely, mutta se on unohdettava.
Valkoposkihanhet aiheuttivat keväällä maatalousvahinkoja, joista on haettu Pohjois-Karjalan ely-keskuksen alueella korvauksia 1,7 miljoonaa euroa. Kaakkois-Suomessa korvaussumma on 765 000 euroa, Uudellamaalla 142 000 euroa, Hämeessä 76 000 euroa ja Etelä-Savon ely-keskuksen alueella 18 000 euroa.
Kun ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vieraili toukokuun lopulla Kiteellä, lupaus oli, että ympäristöministeriössä ja ely-keskuksessa varaudutaan maksamaan korvaukset vahingoista mahdollisimman nopeasti.
"Senttiäkään ei ole vielä maksettu. Avoin lupaus on annettu, että maksatus ajoittunee elokuun loppuun. Mutta ei ainakaan minulla ole varmaa tietoa, että maksetaanko korvaukset silloin vai ei", kuittaa Saikkonen. Hän kuvailee tilannetta sietämättömäksi.
"Kustannukset syntyivät jo toukokuussa. Kyllä tämä on kärsimystä viljelijöille, jotka kokevat olevansa oman onnensa nojassa. Miten tästä jatketaan? Keväällä menetettiin sato, kesällä haalittiin korvaavaa rehua, korjattiin ja paikattiin viljelyaloja. Alkaa olla motivaatio sekä rahat loppu."
Tohmajärvelle myönnettiin keväällä 12 viljelijälle lupa ampua valkoposkihanhia syysmuuttokaudella. Luvasta valitettiin ja valitusprosessi on kesken, joten ampumisen tehoa karkottamiskeinona ei päästä tällä tietoa kokeilemaan.
Saikkonen ennakoi, että jollain pettää syksyllä hermo ja oikeus otetaan omiin käsiin hanhien karkottamiseksi.
"Asioiden pitäisi mennä lakien ja asetusten mukaisesti, mutta hanhiongelma on ajettu pahaan jamaan. Ratkaisu kiikastaa tällä hetkellä tahtotilasta, ei mistään muusta."
Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, ely-keskusten ja Suomen riistakeskuksen edustajista koostuvan työryhmän, eli hanhinyrkin apuun Saikkonen ei usko tai luota.
Hanhinyrkki perustettiin kesän alussa ja sen raportin vahinkojen ennaltaehkäisykeinoista pitäisi valmistua elokuun loppuun mennessä.
"Hanhinyrkin apuun en luota tai usko, kabinettikeskustelut ja suunnittelutyö eivät nyt auta, sitä on tehty jo tarpeeksi, nyt tarvitaan tekoja."
Lue aiheesta lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
