
Hyttyset ovat kuoriutuneet Inarissa asti – havaintoja kevään saapumisesta tehty runsaasti
Eniten kevään lajihavaintoja on tehty linnuista, erityisesti laulujoutsenista, peipoista, töyhtöhyypistä ja naurulokeista.
Jos lämpimät ja sateettomat säät jatkuvat, osa hyttysten muna- ja toukkavaiheista voi menehtyä lammikoiden kuivuessa. Kuvassa talvisääski. Kuva: Juho RahkonenKevät on saapunut Suomeen Lappia myöten. Kevään merkkejä seurataan ympäristöjärjestö Luontoliiton ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Kevätseuranta-kampanjassa, johon on saapunut kansalaisilta jo yli 3 000 havaintoa.
Eniten havaintoja on tehty linnuista, erityisesti laulujoutsenista, peipoista, töyhtöhyypistä ja naurulokeista, joita on havaittu jo satoja ympäri maata.
Hyttyset kuoriutuvat tyypillisesti sulamisvesistä muodostuneista matalista lammikoista.
Ensimmäisistä kuoriutuneista hyttysistä on kertynyt jo lähes 50 havaintoa, joista pohjoisimmat ovat Inarista.
Hyttyset kuoriutuvat tyypillisesti sulamisvesistä muodostuneista matalista lammikoista. Jos lämpimät ja sateettomat säät jatkuvat, osa hyttysten muna- ja toukkavaiheista voi kuitenkin menehtyä lammikoiden kuivuessa.
Kimalaisista on tullut lähes 50 havaintoa, joista pohjoisimmat ovat olleet Oulun korkeudella. Heränneet kimalaiset ovat kuningattaria, jotka etsivät ravintoa.
Tärkeimpiä ravinnon lähteitä ovat pajut ja leskenlehdet. Niiden avulla kuningatar jaksaa etsiä pesää ja rakentaa myöhemmin uuden yhdyskunnan.
Pohjoisimmat havainnot kekomuurahaisista on tehty Ivalossa ja nokkosperhosista Kittilässä. Tilanne kertoo lisääntyneestä auringonpaisteesta sekä jäiden ja lumen sulamisesta myös Pohjois-Suomessa.
Seitsenpistepirkkoja on havaittu jo muutamia, ja havaintojen määrän odotetaan kasvavan huhtikuun aikana. Tällä hetkellä pohjoisin havainto on Kuopiosta.
Valkovuokkojen kukinnan huipun odotetaan ajoittuvan toukokuulle. Kuvassa puutarhassa kasvava kerrottu valkovuokko. Kuva: Säde AarlahtiValkovuokot ovat aloittaneet kukintansa Etelä-Suomessa, josta on saatu yli 20 havaintoa. Valkovuokko tunnetaan erityisesti äitienpäivän kukkana ja se kukkii yleensä pian sinivuokkojen jälkeen.
Tyypillisesti kukinta alkaa huhtikuun loppupuolella, mutta tänä vuonna ensimmäiset kukat havaittiin jo 6. huhtikuuta. Lämmin ja aurinkoinen sää on vauhdittanut kukintaa, mutta näin varhaiset havainnot eivät kuitenkaan ole täysin poikkeuksellisia.
Sinivuokot ovat aloittaneet kukintansa tavanomaista aikaisemmin: yleensä kukinta alkaa huhtikuun alkupuolella, mutta tänä keväänä ensimmäiset havainnot Etelä-Suomessa tehtiin jo 20. maaliskuuta. Pohjoisimmat kukkivat sinivuokot on havaittu Kajaanissa.
Valko- ja sinivuokkojen kukinnan huipun odotetaan ajoittuvan toukokuulle.
Leskenlehtien kirkasta kukintaa on havaittu laajalti. Pohjoisimmat havainnot ulottuvat Kemiin saakka.
Punakylkirastaiden ja västäräkkien odotetaan yleistyvän huhtikuun aikana, kun kevätmuutto käynnistyy kunnolla. Havaintoja on jo kertynyt kymmeniä. Pohjoisin punakylkirastashavainto on tehty Oulussa ja pohjoisin västäräkkihavainto Kokkolan korkeudella.
Seuraavalla Kevätseurantaviikonlopun aikana 18.–19.4. kannattaa pitää silmät auki myös pajulintujen varalta. Ensimmäiset pajulinnut palaavat Suomeen Afrikasta keskimäärin 17. huhtikuuta.
Havaintoja voi ilmoittaa Kevätseurantaan verkkolomakkeella, paperilomakkeella tai iNaturalist-sovelluksella toukokuun loppuun saakka.
Kaikki havainnot tallennetaan Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan. Siten kertyy tietoa sekä lajien ensihavainnoista että niiden runsastumisesta eri puolilla Suomea.
Seurannassa on mukana 41 vakiolajia sekä vuosittain vaihtuvia teemalajeja ja -ilmiöitä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat







