Metsätilojen hinnat ovat voimakkaassa nousussa – myyjien on oltava valppaana, ostajat kannattaa kilpailuttaa

Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Harri Välimäki määritti viime viikolla Joensuussa metsän arvoa. Metsätilojen hinnat ovat hänen mukaansa nyt nousukäyrällä. Kuva: Lari Lievonen

Kuva: Jukka Pasonen

Metsätilakauppa on käynyt Pohjois-Karjalassa vauhdikkaasti viime vuoden pienen notkahduksen jälkeen, kertoo Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Harri Välimäki.

"Metsätilojen hinnat ovat nyt voimakkaassa nousussa, ja parhaista tiloista tulee useita tarjouksia."

Metsätilansa myyntiä harkitsevan kannattaa olla nyt hereillä. "Markkinahinta saattaa yllättää myyjän. Ostajat sen sijaan tietävät hintatason tarkkaan, joten kilpailuttaminen kannattaa", Välimäki neuvoo.

Metsärahastot ja yhtiöt ovat ostaneet viime vuosina metsätiloja vilkkaasti etenkin Pohjois-Karjalassa. Siellä yksityisten ostajien osuus jäi vuoden 2019 metsätilakaupoista vain 23 prosenttiin kauppasummalla mitattuna.

Sijoittajat etsivät ostettavia metsätiloja perinteisen mainostamisen lisäksi suoraan metsänomistajille soittamalla.

Välimäki kertoo saaneensa yhteydenottoja etenkin iäkkäämmiltä metsänomistajilta, jotka kokevat soitot häiritsevinä. Myös Pohjois-Savossa vaimonsa kanssa metsää omistava Antti Ahonen sanoo yllättyneensä, kun metsäsijoitusyhtiö GreenGold lähestyi häntä alkuvuonna puhelimitse.

GreenGold Timberland 1 Oy:n maajohtaja Päivi Kaisto sanoo ymmärtävänsä osan suhtautuvan puhelinmyyntiin huonosti. "Kontaktointi on kuitenkin tuottanut tulosta. Meillä aloittaa pian toinen toimihenkilö ja tavoitteena on rauhallinen kasvu."

GreenGoldin ruotsalainen emoyhtiö toimii Euroopassa. Ensimmäiset kauppansa Suomessa yhtiö teki toissa vuonna. Nyt metsää on noin 5 000 hehtaaria, eniten Pohjois-Karjalassa. Yhtiössä on mukana myös suomalaisia sijoittajia.

Kaikkia sijoitusrahastoja ja -yhtiöitä ei voi Kaiston mielestä niputtaa kasvottomiksi toimijoiksi. "Teetämme metsänhoitotyöt paikallisilla toimijoilla ja vuokraamme metsästysmaat alueen seuroille vastikkeetta. Periaatteenamme on pitää metsistä hyvää huolta ja säilyttää ne itsellä."

Markkinatalous on Välimäen mielestä lähtökohtaisesti hyvä asia. Yhä kauempaa tulevat ulkomaiset sijoittajat ovat kuitenkin hänen silmissään riski, sillä ne ovat usein kiinnostuneita isoja metsäkokonaisuuksia omistavista rahastoista.

"Pahimmillaan metsät poistuvat kotimaisen teollisuuden piiristä, jos metsät ostetaan esimerkiksi hiilinieluksi", Välimäki varoittaa.

Ahosen mielestä yksityismetsänomistajien tulisi olla etusijalla metsätilakaupoissa. "Haluaisimme ostaa lisää metsää, mutta koemme olevamme alakynnessä sijoitusrahastoja vastaan. Tällä menolla yksityismetsänomistajuus tapetaan. Tulevaisuudessa rahastot ja yhtiöt kilpailevat keskenään."

Valtiovallan tulisi puuttua Välimäen mielestä jollain tapaa ostajien väliseen eriarvoisuuteen. Rahastoja ja yhtiöitä muun muassa verotetaan kevyemmin kuin yksityisiä metsänomistajia ja yhteismetsiä.

"Yksi keino olisi metsävähennysoikeuden nostaminen 90 prosenttiin, vaikkei se koko ongelmaa ratkaisisi."

Lue myös:

Rahastot kahmivat metsiä – joka toinen kaupan oleva metsä päätyy rahastolle, myös ulkomaiset rahastot ovat tulleet apajille

Rahastot napsivat metsätiloja – Pohjois-Karjalassa yksityisten ostajien osuus kauppasummasta jäi viime vuonna 23 prosenttiin