Puun alkuperän seurantamuuttuu pakolliseksi

Maaliskuun 3. päivänä aletaan soveltaa EU:n puutavara-asetusta. Sen on tarkoitus ehkäistä laittoman puutavaran ja puutuotteiden kauppaa.

Asetus velvoittaa puukaupan toimijat varmistamaan, että puu on peräisin laillisesta lähteestä. Toimijaksi määritellään se, joka tuo arvoketjussa ensimmäisenä puutavaraa tai puutuotteita EU:n markkinoille.

Toimija on siis yhtä hyvin puuta myyvä metsänomistaja kuin puuta tai puutuotteita unionin ulkopuolelta hankkiva maahantuoja.

Asetus luo velvoitteita myös toimijoiden jälkeisille, kauppaa käyville tahoille. Kauppaa käyvien on pidettävä kirjaa puutuotteidensa toimittajista ja niistä jälleenmyyjäasiakkaista, joille puuta on toimitettu. Tiedot on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan. Kuluttaja-asiakkaista ei tarvitse pitää kirjaa.

Suomessa asetusta valvoo Maaseutuvirasto Mavi yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen ja tullin kanssa.

Käytännössä suomalaisen puun alkuperän varmentamiseksi riittää, että metsänomistajalla on metsänkäyttöilmoitus ja puutavaran luovutusmittaustodistus, kertoo ylitarkastaja Juha Riippi Mavista. Papereita on säilytettävä vähintään viisi vuotta.

Mavi valvoo asetusta tarkastuksin. Valvonta kohdennetaan riskiperusteisesti eli ensisijaisesti sinne, missä laitonta puuta todennäköisimmin esiintyy.

EU:n jäsenmaat päättävät kansallisesti asetuksen rikkojille langetettavista seuraamuksista. Asetuksessa mainitaan mahdollisina sakot, puutavaran ja puutuotteiden takavarikointi sekä tuontilupien menetys.

Tavalliselle metsänomistajalle asetus on helppo noudattaa, koska tavallisessa metsätilan kirjanpidossa puukaupan asiakirjat säilytetään joka tapauksessa.

Puuta ja puutuotteita unionin ulkopuolelta tuoville yrityksille asetus teettää töitä. Samoin oman metsän puuta jalostavan pienyrittäjän tapauksessa pelkkä puukauppapapereiden säilyttäminen ei toimi – mittaustodistustahan ei oman puun hankinnassa edes synny.

Asetus määrää, että toimijoilla on oltava asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä (due diligence system, dds). Pelkkä metsäsertifikaatti, kuten FSC tai PEFC, ei välttämättä riitä alkuperän todentamiseksi.

”Toimijan on arvioitava sertifiointien luotettavuus osana asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää”, Riippi selittää.

Toimijoiden on arvioitava järjestelmänsä uudelleen 12 kuukauden välein. Se on arvioitava uudelleen myös silloin, kun puutavaran alkuperäalue tai toimittaja muuttuvat.

Toimijat voivat käyttää EU-komission hyväksymän valvontaorganisaation asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää. Käytännössä yritysten on laadittava tai hankittava järjestelmänsä itse, koska yhtäkään hyväksyttyä valvontaorganisaatiota ei vielä ole.

EU haluaa torjua laittomat hakkuut, koska ne aiheuttavat metsäkatoa. Se puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Laittomat hakkuut uhkaavat myös ihmisten hyvinvointia esimerkiksi alueilla, joilla paikallisen väestön elinmahdollisuudet riippuvat metsien antimista.

Lisäksi laittomat hakkuut aiheuttavat tulonmenetyksiä valtioille ja heikentävät rehellisten yritysten kilpailuasemaa.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF