Suomalaisen sahatavaran ja vanerin kysyntä kasvaa ensi kesänä, kun Venäjän tarjonta Eurooppaan hiipuu – syksyllä rakentaminen vähenee, PTT arvioi
Puunkorjuumäärä nousee Suomessa suurimmalle ylläpidettävälle hakkuumahdollisuuden tasolle muutamiksi vuosiksi, kunnes markkinat sopeutuvat uuteen tilanteeseen.
Suomalaiselle sahatavaralle avautuu markkinoita, kun venäläisen sahatavaran tuonti Eurooppaan tyrehtyy. Kuva: Sanne KatainenSahatavaran ja vanerin tuonnin päättyminen Venäjältä Eurooppaan lisää suomalaisen sahatavaran ja vanerin kysyntää kuluvana keväänä ja ensi kesänä, Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkijat arvioivat Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia metsäalaan.
Syksyllä sahatavaran ja vanerin kysyntä on kuitenkin heikkenemässä, kun rakentamisen ennustetaan vähenevän rakennusmateriaalien kohonneiden kustannusten vuoksi.
Euroopassa pyritään korvaamaan venäläistä maakaasua tuomalla nesteytettyä maakaasua (lng) meritse muualta, mikä lisää PTT:n mukaan koivuvanerin kysyntää, sillä lng-tankkereissa käytetään teräksen ohella koivuvaneria.
Viime joulukuussa UPM kertoi investoivansa 10 miljoonaa euroa Joensuun vaneritehtaaseen, jossa valmistetaan muun muassa eristekomponentteja lng-tankkereihen.
Venäjältä aiemmin tuotua puuta pitää korvata kotimaisella puulla samalla, kun uusi tuotantokapasiteetti kasvattaa ensi vuodesta lähtien puunkäyttöä.
"Lisääntynyt kysyntä voi nostaa ensin puukaupat ja siten puunkorjuun suurimmalle ylläpidettävälle hakkuumahdollisuuden tasolle muutamiksi vuosiksi, ennen kuin markkinat sopeutuvat tilanteeseen", PTT:n tutkijat toteavat.
Kemiallisessa metsäteollisuudessa Venäjän hyökkäyssodan seuraukset näkyvät eniten sellun tuotannossa.
Suomalainen selluteollisuus käytti vuonna 2020 noin 5,2 miljoonaa kuutiometriä tuontipuuta, joka oli valtaosin venäläistä lehtikuitupuuta.
Koivukuitupuuta on Venäjän tuonnin tyrehdyttyä hankittava muualta, mikä saattaa aiheuttaa hetkellisiä pullonkauloja sellun tuotantoon alkuvuoden 2022 aikana, PTT arvioi.
Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteisiin sodalla ei PTT:n mukaan ole laajaa vaikutusta, sillä paperia ja kartonkia on viety Suomesta Venäjälle verrattain pieniä määriä.
Arvokkaimpia kartonkilaatuja, kuten taivekartonkia, on viety noin 300 000 tonnia vuodessa, mikä on vajaa kymmenen prosenttia Suomen koko kartongin viennistä.
Lue lisää:
Puupellettejä tuotiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, yli puolet oli peräisin Venäjältä
Metsäteollisuus ry huutaa hallitusta apuun puukauppaa vauhdittamaan
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
