Tappavan vaarallinen myrkkykeiso naamioituu vaarattomaksi putkikasviksi − villiyrttien poimimisessa syytä olla tarkkana

Myrkkykeisoa esiintyy kosteikoissa ja rannoilla. Kuvassa myrkkykeison kukinto.  Kuva: Wikimedia Commons / Igor Brejc, Creative Commons Attribution-Share Alike 2.0 Generic

Myrkkykeiso on tappavan myrkyllinen kasvi, jota tavataan kosteilla paikoilla kautta Suomen.

”Myrkkykeiso on vaarallisin luonnonkasvimme, sillä se muistuttaa paljon muita ei-vaarallisia putkikasveja”, toteaa Ruokaviraston ylijohtaja Marjatta Rahkio.

Hän huomauttaa, että luonnossa on paljon myrkyllisiä kasveja, kuten kielo, näsiä ja sormustinkukka, mutta ne ovat helposti tunnistettavissa, eivätkä sekoitu yhtä helposti muihin kasveihin.

Mikäli myrkkykeisoa syö vahingossa, on oksentaminen paras ensiapu. Apuna voi käyttää suolan syömistä. Jos oksentaminen ei kuitenkaan onnistu, on soitettava myrkytyskeskukseen. Myös lääkehiiltä voi nauttia, Rahkio neuvoo.

Jos myrkkykeisosta saa oireita, on lähdettävä ensiapuun.

Oireet alkavat lievillä hermostollisilla oireilla, kuten pahoinvointisuudella, ja voivat johtaa hengityksen estäviin kramppeihin.

Jos myrkkykeison löytää luonnosta tai puutarhasta olisi se hyvä hävittää.

”Sen, kuten vieraslajien hävittäminen yleensäkin, on kuitenkin vaikeaa”, Rahkio toteaa.

Hän suosittelee myrkkykeison pois niittämistä tai leikkaamista. Tämän lisäksi juuret on nostettava ylös. Kerätyt kasvinosat tulee polttaa.

”Kompostiin niitä ei kannata laittaa, sieltä ne vain leviävät. Maastopalovaroituksen alla kerätyt myrkkykeisot kannattaa laittaa säkkiin odottamaan. Siellä ne myös kuivuvat, mutta polttaminen on silti varmin konsti.”

Seuraavana vuonna samalla paikalla kannattaa Rahkion mukaan käydä katsomassa ja tarvittaessa toistaa hävitys.

”Olimme kieltämättä vähän huolissamme silloin, kun luonnonkasvien käyttö ravintokasveina muutama vuosi sitten yleistyi. Tällä hetkellä emme ole enää huolissamme, kun tunnistamiseen on tullut apuvälineitä”, Rahkio kertoo.

Nykyään järjestetään villiyrttikoulutuksia ja erilaisia oppaita on paljon. Lisäksi kasveja voi tunnistaa puhelimeen ladattavien sovellusten avulla.

Vilkasliikenteisten teiden varsilta Rahkio suosittelee keräämään yrttejä muutama metri metsään päin, sillä pientareen kasvit ovat pölyisiä.

Jos keräilyretkillä on mukana pieniä lapsia, tulee heidän puuhailujaan seurata. Monet myrkylliset kasvit, kuten kielot ja niiden marjat saattavat houkutella lasta laittamaan ne suuhunsa, Rahkio huomauttaa.