Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Näin Luontopaneeli hillitsisi hakkuita: maanomistajille vuosittainen hakkuukiintiö

Suomen Luontopaneeli ehdottaa selvitystä talousmetsien maakuntakohtaisesta kestävästä hakkuumäärästä. Yksityismetsien suojelu saisi vauhtia, jos Metso-ohjelman maanomistajalle voitaisiin maksaa korvaus osamaksumallilla.
Muhoksen kunta ennallisti Tupun Isosuon kolme vuotta sitten.
Muhoksen kunta ennallisti Tupun Isosuon kolme vuotta sitten. Kuva: Timo Heikkala

Suomen Luontopaneeli ehdottaa, että talousmetsien maakuntakohtaisesta hakkuumäärästä tehdään selvitys. Siinä kartoitettaisiin vuotuinen ilmasto- ja luontokestävä hakkuumäärä.

Lisäksi paneeli haluaa alkaa valmistella mekanismia, jolla voitaisiin tarvittaessa hillitä hakkuita.

Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho nostaa esiin, että monessa maakunnassa hakataan jo nyt metsätaloudellisesti kestämätön määrä metsää.

Kotiahosta mekanismi hakkuiden hillintään kannattaisi keksiä jo taloudellisista syistä. Se olisi varautumista markkinoiden ylikuumentumiseen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Meillä ei tällä hetkellä ole mitään keinoa hillitä hakkuita.”

”Arvaan kyllä, että tästä syntyy hyvinkin paljon keskustelua, jos tällaiseen suunnitteluun lähdetään.”

Orpon hallituksen hallitusohjelmassa sanotaan, että metsien käyttöä ei rajoiteta.

”Luontopaneeli on sitä mieltä, että kyllä meidän tulisi varmistaa, että kestävä hakkuutaso ei ylity missään maakunnassa”, Kotiaho sanoi toimittajien taustatilaisuudessa torstaina.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Maanomistajille vuosittain jaettavat hakkuukiintiöt olisivat väline tämän tavoitteen saavuttamiseen.

”Luontopaneeli katsoo, että esimerkiksi maanomistajille vuosittain jaettavien vaihdantakelpoisten hakkuukiintiöiden avulla voitaisiin varmistaa, että hakkuiden määrä ei ylitä kokonaiskestävyyttä yhdessäkään maakunnassa”, todetaan raportissa.

Maanomistajat voisivat hakata, säästää tai myydä vuosittaisen kiintiönsä, kertoo Kotiaho.

”Arvaan kyllä, että tästä syntyy hyvinkin paljon keskustelua, jos tällaiseen suunnitteluun lähdetään.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Meillä ei tällä hetkellä ole mitään keinoa hillitä hakkuita.”

Luontopaneelin raportti ”Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – skenaariotarkastelu luontokadon pysäyttämiseksi vaadittavista toimista” julkaistaan perjantaina.

Suomen Luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka antaa tutkimuksen pohjalta suosituksia luonnon monimuotoisuuteen liittyvään päätöksentekoon.

Luontopaneeli esitti mekanismia hakkuiden hillintään ja selvitystä maakunnallisista hakkuumääristä jo viime vuonna raportissa Kohti luontoviisasta Suomea: Keinoja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tuoreessa raportissa nostetaan esiin myös idea Metso-ohjelman korvauksen maksamisesta osamaksulla. Paneeli esittää, että vapaaehtoisen osamaksumallin sopivuutta selvitettäisiin.

Metso-ohjelmassa kohteiksi tulisi Luontopaneelin mukaan voida valita myös heikennettyjä alueita.

Malli mahdollistaisi yksityismetsien suojelupinta-alan kasvattamisen nykyistä nopeammassa aikataulussa, mutta jakaisi valtion kulut pidemmälle aikavälille.

Osamaksumallissa maanomistaja voisi saada korvauksen jatkuvana verovapaana tulona 20–30 vuoden aikana. Osamaksu voisi sisältää korvauksen luontoarvojen ja puuston lisääntymisestä tai esimerkiksi suojeluun kannustavan hiilikorvauksen.

Vaihtoehtoisesti tai lisäksi velkasummalle voitaisiin maksaa vuotuinen korko tai sitoa korvaus kuluttajahintaindeksin tai puumarkkinoiden puunhinnan kehitykseen.

Metso-ohjelmassa kohteiksi tulisi Luontopaneelin mukaan voida valita myös heikennettyjä alueita, jotka parantavat suojelualueverkoston kytkeytyneisyyttä.

Kotiaho antaa esimerkin: kahden hyvän suojelualueen välissä voi olla esimerkiksi avohakattua metsää. ”Paljaaksi hakattu metsämaa on ehkä halvinta metsämaata, mitä on olemassa. Jos se nyt asetetaan suojeluun, sadan vuoden kuluttua meillä on siinä jo ihan kohtuullista vanhahkoa metsää, joka sitten kytkee suojelualueet yhteen.”

Suomen luonnon tila on heikko, ja sitä on edelleen heikennetty koko 2000-luvun, toteaa Suomen Luontopaneeli. Kuvassa paneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.
Suomen luonnon tila on heikko, ja sitä on edelleen heikennetty koko 2000-luvun, toteaa Suomen Luontopaneeli. Kuvassa paneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomen luontotyypit – etenkin metsäiset luontotyypit – ovat edelleen heikentyneet 2000-luvulla, Luontopaneelin raportin yhteenveto kertoo.

Raportissa esitellään kolme skenaariota Suomen luonnon tilan kehitykselle: ei lisätoimia, sovitut toimet ja merkittäviä lisätoimia.

Ainoastaan merkittäviä lisätoimia -skenaario kääntäisi luonnon tilaa paranevaksi.

Lisätoimet tarkoittavat metsien ja soiden lisäsuojelua, ennallistamista, talousmetsien luonnonhoidon tason nostoa ja metsitystä. Metsien lisäsuojelun piiriin tulisi vuoteen 2030 mennessä 1,18 miljoonaa hehtaaria.

Merkittävien lisätoimien hintalappu olisi 9,4 miljardia euroa 2020–2035.

Metsien ja puustoisten soiden suojelu maksaisi 6,8 miljardia euroa ja talousmetsien luonnonhoito 2,2 miljardia euroa.

Merkittävien lisätoimien hintalappu olisi 9,4 miljardia euroa 2020–2035.

Kustannusarviot kattavat toimenpiteitä vain metsissä ja puustoisilla soilla.

Kustannusarviota varten oletettiin, että talousmetsien luonnonhoidosta maksettaisiin metsänomistajalle hehtaariperusteinen tuki.

Kaikissa skenaarioissa puun hakkuumäärä vakioitiin 72 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tämä vastaa vuosien 2015–2020 keskimääräistä hakkuukertymää.

Hakkuumäärät ovat olleet viime vuosina kuitenkin tätä korkeammat, 76 ja 75 miljoonaa kuutiometriä vuosina 2021 ja 2022.

Kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja toimenpideohjelmaa tavoitteiden toteuttamiseksi valmistellaan parhaillaan.

Aiheuttaja maksaa – poimintoja Luontopaneelin suosituksista

Aiheuttaja maksaa -periaate käyttöön. Luontohaittamaksulla, maankäytön muutosmaksulla tai rakentamista ja muuta maankäyttöä koskevalla velvoittavalla ekologisella kompensaatiolla voitaisiin toteuttaa aiheuttaja maksaa -periaatetta.

Metsälakiin päivitys. Metsälain uudistuksen yhteydessä tulisi säätää muun muassa minimiläpimitta avohakkuin käsiteltävälle puustolle ja hakkuuaukon enimmäiskoko niin, että tietyn ajan sisällä vierekkäiset hakkuut eivät saa muodostaa määrättyä pinta-alaa suurempaa aukkoa. Suojelualueisiin rajautuvia metsiä ei saisi avohakata.

Kaikki vanhat metsät ja luonnontilaiset metsät suojeluun. Esimerkiksi Suomen metsäkeskus voisi yhdessä ely-keskusten kanssa laatia ja toteuttaa suunnitelman Metso-ohjelman aktiivisesta markkinoinnista kaikille maanomistajille, joilla Lapin eteläpuolella on yli satavuotiasta metsää.

Omistajapolitiikalla ohjausta. Metsähallitusta pitäisi ohjata pidättäytymään vanhojen metsien hakkuista, kunnes kansalliset määritelmät vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelulle on päätetty ja alueet on siirretty pysyvän suojelun piiriin.

Pitkän aikavälin suunnitelma. Riippumaton tutkijaryhmä voisi laatia pitkän aikavälin suunnitelman luontokadon torjumiseksi. Suunnitelma voisi ulottua jopa vuoteen 2070.

Ilmastolain sisko. Luontolaki vahvistaisi luontopolitiikan pitkäjänteisyyttä sekä eri ministeriöiden ja toimialojen tavoitteellisuutta ja toimien johdonmukaisuutta luontohaittojen minimoimiseksi.

Uusi arviointineuvosto. Luontopolitiikan seurantaa toteuttamaan voitaisiin perustaa luontopolitiikan arviointineuvosto, jonka toiminta ei olisi sidottua hallituskausiin.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.