Ruotsalaisyritys aikoo harventaa metsiä lennokeilla – "teknologian siirtäminen ilmaan ratkaisi lukuisia asioita"

AirForestryn korjuupään on määrä riippua vaijerin varassa lennokista, jolloin raskaat maakoneet, ajourat ja fossiiliset polttoaineet jäisivät harvennushakkuissa historiaan. Kuva: Jarkko Sirkiä

AirForestryn kehittämä lennokki on suunniteltu ensiharvennuskokoisten runkojen kuljettamiseen. Kuva: Jarkko Sirkiä

Harvennushakkuu kauko-ohjattavilla lennokeilla kuulostaa pikemminkin kalliilta harrastukselta tai tieteisfantasialta kuin kannattavalta metsätaloudelta, mutta mies puhelimen päässä vaikuttaa olevan tosissaan.

"Näemme, että raskaat koneet vaurioittavat maaperää. Tämä heikentää nuoren metsän terveyttä altistaen sen erilaisille tuhoille", ruotsalaisen startup-yritys AirForestryn toimitusjohtaja Olle Gelin perustelee työtään.

"Myöskään ajouria ei tarvita. Se tarkoittaa, että suurempi osuus pinta-alasta saadaan metsän kasvuun."

Gelinin mukaan yrityksen teknologia on konseptivaiheessa. Korjuupäätä, jonka on määrä tulevaisuudessa riippua vaijerin varassa lennokista, on kokeiltu toistaiseksi nosturista käsin.

Myös erilaisia lennokkeja on kokeiltu. AirForestryn kehittämällä mallilla on mittaa 6,2 metriä. Erityistä huomiota on kiinnitetty raskasta kuormaa kantavan laitteen vakauteen, johon auttavat yrityksen mukaan kulmikkaat roottorit ja hiilikuidusta tehty runko. Ihanteellinen kuorma on ensiharvennusleimikon keskimäärin 60-litrainen, 60–80 kiloa painava puunrunko.

"Olemme kokeilleet järjestelmän eri osia. Seuraavan vuoden kuluessa yhdistämme palaset", Gelin sanoo.

Idea on, että korjuupää karsii puun latvasta alkaen alas ja katkaisee sen. Sen jälkeen runko hilataan kokonaisena latvuston yläpuolelle ja lennetään tien varteen, missä rungot katkotaan. Lentoja voidaan automatisoida niin, että yksi ohjaaja voisi hallita kahta lennokkia kerrallaan.

"Jos katsomme koko järjestelmää, samalla työvoimalla saadaan samassa ajassa sama puumäärä ulos kuin metsäkoneilla", Gelin väittää. Lennokkikorjuun tuottavuus riippuu metsäkuljetusmatkasta. Tähän saakka laskelmia on tehty oletuksella 350 metrin etäisyydestä tien varteen, mikä vastaa keskimääräistä leimikkoa Ruotsissa.

Yksi suurimmista haasteista on lennokkeihin liittyvä sääntely ja ohjaajien koulutuksen tarve. Pulmia aiheuttaa myös sähkölaitteiden vieminen metsään. Raskasta kuormaa kannatteleva lennokki vaatii runsaasti akkuja.

"Korjuuteknologiasta tulee perinteiseen verrattuna paljon halvempaa, mutta akut nostavat hintaa."

Gelinin mukaan raskaat alkuinvestoinnit voitaisiin välttää vuokra-akkujärjestelmällä. Akkujen vähittäiseen takaisinmaksuun perustuvalla mallilla kustannus vertautuisi tavallisen koneketjun polttoainekuluihin.

Gelinillä on itsellään noin 50 hehtaarin metsätila, jonka hoitoon hän on osallistunut lapsesta saakka. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Gelin työskenteli tutkijana Skogsforskilla kamppaillen metsäkoneiden automatisoinnin kanssa.

"Se tie on vielä pitkä. Koneen pitää käsitellä valtava määrä tietoa maaperän olosuhteista alkaen. Idea siirtää teknologia ilmaan ratkaisi lukuisia asioita joiden kanssa olin työskennellyt kahdeksan vuotta."

Lennokki on maakonetta helpompi automatisoida muun muassa siksi, että paikantamiseen tarvittava gps-signaali on latvuston yläpuolella tarkka, toisin kuin metsän siimeksessä.

AirForestry on saanut yhteensä 12 miljoonaa kruunua eri projektien puitteissa Ruotsin valtion innovaatiorahoittaja Vinnovalta. Yksityisenä sijoittajana mukaan on lähtenyt muun muassa Walerudin suvun sijoitusyhtiö Walerud Ventures.

Korjuukokeita on tarkoitus tehdä yhteistyökumppani Sveaskogin, Ruotsin suurimman metsänomistajan kanssa.

"Aloitamme toiminnan erikoiskohteista, mutta tavoitteemme on kaupallisissa harvennuksissa missä tahansa metsässä."

"Korjuuteknologiasta tulee perinteiseen verrattuna paljon halvempaa, mutta akut nostavat hintaa."