Hirvet syövät valtavat tappiot taimikoihin: "Jopa 10 000 euroa hehtaarilta" – kuuntele videolta lisää surkeasta tilanteesta
Hirvet ovat syöneet Kemijärvellä sijaitsevan 20 hehtaarin männyntaimikon lähes paljaaksi.
”Hirvien talvisyönti on aiheuttanut 20 hehtaarin taimikkoon valtavat vahingot”, toteaa Kemijärvellä sijaitsevaa taimikkoa tarkastava Itä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko. Kuva: Kari LindholmTalvesta toiseen samoissa taimikoissa ruokailevat hirvet aiheuttavat yksityismetsiin päätähuimaavat tuottotappiot varsinkin, jos uudelleen perustettu taimikko ei pääse varttumaan metsäksi.
”Mikäli taimet olisivat saaneet kasvaa rauhassa hirviltä, ensiharvennuksessa olisi saatu sata kuutiota puuta hehtaarilta 15–20 vuodessa ja 140 kuutiota olisi vielä jäänyt kasvamaan”, sanoo hirvien vahingoittamaa taimikkoa tarkastava toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko Itä-Lapin metsänhoitoyhdistyksestä.
Kemijärvellä sijaitsevan 20 hehtaarin männyntaimikon toistuva syönti aiheuttaa metsänomistajalle pahimmillaan jopa 200 000 euron tappiot, Jumisko laskee.
Suurelta kuulostava summa perustuu siihen, että hyvin hoidettuna männikkö tuottaa Kemijärven korkeudella jopa 10 000 euron arvosta puuta hehtaarilta kiertoaikanaan.
Valtio korvaa taimikon uudistamiskustannukset hirvivahinkokorvauksina, jotka kattaisivat tässä tapauksessa noin 10 prosenttia menetyksestä.
Taimikon perustaminen maksaa 1 000 euroa hehtaarilta, mutta ellei uusikaan taimikko saa rauhaa hirviltä, uudistaminen valuu hukkaan.
”Kasvatuskelvoton kohde tulisi uudistaa männylle, mutta todennäköisesti uudellekin taimikolle kävisi tässä yhtä köpelösti.”
Eräs vaihtoehto olisi istuttaa männyn tilalle pelkkää kuusta tai sitten kuusta ja mäntyä, mutta kasvupaikka vaikuttaa kuuselle liian karulta.
Mikäli uudistamistoimia ei tehdä lainkaan, paikalle kasvaa harva sekametsä. Sen metsätalousarvo on viidennes verrattuna siihen, että taimikko olisi saanut varttua tukeiksi.
Nykyiset hakkuut ovat pääosin harvennuksia. Metsää uudistetaan vähemmän, joten taimikoitakin perustetaan vähemmän.
”Syönnökset keskittyvät pienemmälle alalle, joten hirvivahingot ovat usein entistä pahempia.”
Jumiskon mielestä hirvituhojen korvausjärjestelmässä olisi paljonkin parannettavaa.
Laatu- ja kasvutappiokorvaus eivät käytännössä riitä vahinkojen kattamiseen. Syönnistä aiheutuneiden latvanvaihtojen, tyvitukin mutkien ja poikaoksien takia kunnollista tukkia on turha odottaa.
"Kun yksityisen metsäomaisuuden sallitaan pahimmassa tapauksessa tuhoutua ilman maanomistajasta johtuvaa syytä ja vieläpä ilman, että siitä tarjotaan riittävää korvausta, on perustuslakiin kirjatussa omaisuuden suojassa ja maanomistajan oikeusturvassa vakavia puutteita", Jumisko painottaa.
Ongelmia on myös siinä, etteivät läheskään kaikki vahinkokohteet pääse korvausmenettelyn piiriin, sillä menettely käynnistyy vain maanomistajan kirjallisesta aloitteesta.
Kemijärvellä lähes puolet maanomistajista asuu kaukana metsistään, ja harva heistä käy taimikoitaan katsomassa.
Lisäksi vahinkoarvioinnin hinnoittelu aiheuttaa sen, ettei pienempiä vahinkoja ilmoiteta.
”Vahinkoja on paljon enemmän kuin mitä pääsee korvauksien piiriin. Ei olla kovin kaukana taimikoiden vuotuisesta perustamismäärästä.”
Tänä vuonna Kemijärvellä on tehty hirvivahinkoilmoituksia 250 taimikkohehtaarilta, ja koko valtakunnan alueella 1 200 hehtaarilta.
Viime vuonna Kemijärvellä korvattiin 570 hehtaarin hirvivahingot eli yhteensä saman verran kuin Lapin maakunnassa vuonna 2017.
Metsäkeskuksen mukaan hirvivahinkoja korvattiin koko maassa noin kahdella miljoonalla eurolla viime keväänä, kasvua oli 600 000 euroa edellisvuodesta. Eniten korvauksia maksettiin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
