Tutkimus: Nämä metsänhakkuutavat heikentävät hömötiaisen pesimistulosta
Tutkimuksessa tarkasteltiin eri hakkuutapojen ja muiden muuttujien vaikutusta tiaisten pesimismenestykseen 30 vuoden aineistolla.
Uudessa tutkimuksessa vertailtiin metsän harvennusten ja avohakkuiden vaikutuksia eri tiaislajien pesintään. Kuva: Satu KumpulaHakkuilla on vaihtelevia vaikutuksia vähenevien hömötiaisten ja runsastuvien tali- ja sinitiaisten lisääntymismenestykseen. Asia käy ilmi Oulun yliopiston uudesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa seuratusta lajeista hömötiainen on erittäin uhanalainen, pohjoisiin olosuhteisiin sopeutunut lintu. Sen määrä on vähentynyt voimakkaasti 1950-luvulta lähtien. Tali- ja sinitiaisten määrät sen sijaan ovat lisääntyneet ja populaatiot levittäytyneet yhä pohjoisemmaksi viime vuosikymmeninä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin harvennusten, avohakkuiden ja muiden muuttujien vaikutusta tiaisten pesimismenestykseen 30 vuoden aineistolla.
Havaintoja tehtiin muun muassa poikasten määrästä, koosta ja selviytymisestä ensimmäiselle lennolleen sekä palaamista takaisin pesimään tutkimuspopulaatioon.
Pitkäaikaista aineistoa tiaislinnuista on kerätty Oulun yliopistossa jo yli 50 vuotta, ja sen keräämiseen on vuosien varrella osallistunut emeritusprofessori Markku Orellin johtamana lukuisia tutkijoita, opiskelijoita ja maastotyöntekijöitä.
Tutkimuksen myötä havaittiin, että hömötiaisen pesinnän kokonaistulos eli poikasten palaaminen lisääntymään tutkimusalueelle väheni lähistön avohakkuiden seurauksena.
Tietyt metsänhoidon vaiheet voivat kuitenkin parantaa hömötiaisten vielä pesässä olevien poikasten pärjäämistä. Poikasten koko pesäpoikasaikana ja myös selviytyminen ensi lennolle vahvistuivat, kun avohakkuun tekemisestä oli kulunut 5–10 vuotta.
Kun avohakkuusta oli kulunut 11–20 vuotta, vaikutus hömötiaisten selviytymiseen ensi lennolle kääntyi kuitenkin kielteiseksi.
Tutkimuksen myötä havaittiin, että hömötiaisen pesinnän kokonaistulos eli poikasten palaaminen lisääntymään tutkimusalueelle väheni lähistön avohakkuiden seurauksena.
Väitöskirjatutkija Satu Kumpulan mukaan myönteinen vaihe saattaa liittyä avohakkuualueen lehtipuuvaltaiseen vesakoitumiseen.Lehtipuuvaltaisuus suosii perhostoukkien esiintymistä ja voi toimia eräänlaisena ruoka-aittana poikasilleen ravintoa etsiville hömötiaisemoille.
Ravintoetu kuitenkin poistuu, kun lehtipuiden taimet poistetaan vesakonraivauksella.
Kumpulan mukaan teorian vahvistamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia.
”Yllätyimme myönteisesti, sillä tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että hömötiaisen lisääntymispotentiaali on vielä olemassa, sillä ne hömötiaiset, jotka onnistuvat pesimään, tuottavat edelleen hyvälaatuisia jälkeläisiä”, Kumpula kertoo tiedotteessa.
”Lisäämällä hömötiaiselle sopivia elinympäristöjä, erityisesti kuusivaltaista sekametsää, lehtipuita ja lahopuita, voisi hömötiaispopulaation koko lähteä hiljalleen nousuun.”
Varttuneempien metsien harvennuksilla ei tutkimuksissa todettu olevan vaikutusta hömötiaisen pesimismenestykseen.
Tutkituista tiaisista sopeutuvimmalta vaikutti talitiainen. Metsänhakkuilla ei todettu olevan merkittäviä vaikutuksia sen pesäpoikasten kokoon.
Ainoastaan vastikään tehdyt harvennukset vaikuttivat tutkimuksen mukaan haitallisesti talitiaisen pesäpoikasten selviytymiseen lentopoikasiksi asti.
Sen sijaan sinitiaisella erityisesti harvennushakkuut heikensivät pesäpoikasten kokoa ja selviytymistä ja avohakkuut siiven pituutta.
”Sinitiainen viihtyy lehtimetsissä, joten sitä voi haitata, jos harvennuksilla poistetaan lehtipuut”, tiedotteessa kerrotaan.
Yliopistonlehtori Seppo Rytkönen muistuttaa tiedotteessa, ettei lyhyt vesakoitumisen aikaansaama etu hakkuiden jälkeen kuitenkaan riitä kumoamaan avohakkuissa menetettyjen talvehtimis- ja pesimäalueiden kielteistä kokonaisvaikutusta hömötiaisten määrään.
Vähenemisen taustalla on muun muassa hakkuista johtuva hömötiaisten kohonnut kuolleisuus pesimiskauden ulkopuolella. Metsät eivät näytä enää tarjoavan niitä ominaisuuksia, joiden avulla hömötiaiset voisivat menestyä ja selviytyä koko vuoden ympäri.
”Tutkimukset ovat osoittaneet, että hömötiaisille sopivien varttuneiden havupuuvaltaisten sekametsien määrän väheneminen ja pirstoutuminen ovat nykymetsätalouden aiheuttama ongelma, jonka kumulatiiviset vaikutukset näyttäisivät vain lisääntyvän”, tutkijat toteavat.
Jatkuvaa kasvatusta ja metsien kasvattamista vanhemmiksi ovat tutkimuksen mukaan hömötiaisen elinoloja parantavia metsänhoitomenetelmiä.
”Lisäämällä hömötiaiselle sopivia elinympäristöjä, erityisesti kuusivaltaista sekametsää, lehtipuita ja lahopuita, voisi hömötiaispopulaation koko lähteä hiljalleen nousuun”, tutkimuksessa todetaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
