Ruokaa omasta maasta
Ravintosuositukset tulevat vaikuttamaan siihen, mitä ruokia koulujen ja työpaikkaruokaloiden ruokalistoille otetaan.
Uusien ravintosuositusten mukaan kaupassa lihajalosteita sisältävät hyllyt pitäisi kiertää kaukaa. Kuva: Carolina HusuValtion ravitsemusneuvottelukunnan keskiviikkona julkaisemat uudet ravintosuositukset saivat jo ennakkoon aikaan kiihkeää keskustelua. Suuria muutoksia aikaisempiin suosituksiin ei ole. Suurin muutos on, että nyt suosituksissa otetaan terveyden lisäksi huomioon ravinnon ympäristövaikutukset.
Jo aikaisemmissa suosituksissa on kehotettu suosimaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Suositeltavia ovat myös täysjyvävilja ja palkokasvit. Suolaa pitäisi edelleen vähentää eikä alkoholia suositella yhtään ja maitotuotteiden käyttöä pitäisi kohtuullistaa. Kanan ja muun siipikarjanlihan syömistä kehotetaan vähentämään ympäristösyistä. Poikkeuksen kasvispainotteiseen ravintosuositukseen tekee kestävästi pyydetty tai kasvatettu kala, joka on suositeltavien ruokien listalla. Suomalainen naudanliha kyllä kestää vertailussa esimerkiksi ulkomaisen kassilohen kanssa.
Suosituksia osattiin markkinoida ennakkoon taitavasti joko tahallisesti tai tahattomasti. Tiedostusvälineiden otsikot "leikkelekiellosta" tai 800 grammasta kasviksia päivässä olivat omiaan herättämään mielenkiinnon, vaikka ne ampuivat yli.
Kestävää ja vastuullista ravitsemusta ei voi rakentaa tuontiruuan varaan.
Terveystalon vastaavan ravitsemusterapeutin Riia Reunamäen mielestä ei kannata suuttua, että tällaisia suosituksia tehdään. Hänen mukaansa kyse on lopulta vain suosituksista ja jokainen saa syödä, kuten haluaa ja oman terveytensä näkee. Terveellinen ruokavalioon liittyy hänen mielestään myös henkinen terveys. Ravintosuositukset tulevat kuitenkin vaikuttamaan siihen, mitä ruokia koulujen ja työpaikkaruokaloiden ruokalistoille otetaan. (MT 27.11.)
Vaikka pohjana ovat pohjoismaiset suositukset, meillä ei ole Ruotsin tapaan arvioitu oman ruokaketjun kykyä tuottaa suositusten mukaista ruokaa eikä kehotettu valitsemaan kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa.
Ympäristön, talouden, sosiaalisen kestävyyden ja ruokaturvan kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että suosituksissa otetaan ruotsalaisten asiantuntijoiden tavoin huomioon paikallinen ruokakulttuuri ja millaiseen tuotantoon maassa on edellytykset. Kestävää ja vastuullista ravitsemusta ei voi rakentaa tuontiruuan varaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



