Helmisten yhteinen harrastus on maanviljely ja peltotyöt. Antti on kotoisin maatalosta, joten hänellä etenkin on kaipuu maatilan töihin. Heidän mielestään ihmiset kaipaavat yhä enemmän elämyksellisiä kokemuksia maaseudulla. Kuva: Elina Paavola
Useamman tutkinnon eläin lääkäripariskunta Katri ja Antti Helminen: "Filosofiamme on sellainen, että toivomme mahdollisimman monen pystyvän huolehtimaan hyvin eläimistään”
Katri ja Antti Helminen haluavat, että mahdollisimman moni pystyisi käyttämään eläimensä lääkärissä.
Ylivieskassa asuva eläinlääkäripariskunta Katri ja Antti Helminen pitää tällä hetkellä pieneläinklinikkaa Ylivieskan keskustassa. Heillä on vielä omia hevosia, jotka ovat viettämässä kesää laitumella. Kuva: Elina PaavolaAuringonsäteet paistavat keltaisen talon rappusille, joilla istuu eläinlääkäripariskunta Antti ja Katri Helminen. Helmiset muuttivat 33 vuotta sitten Ylivieskaan, vaikka eivät tunteneet alueelta ketään. He eivät oikein edes tienneet, missä kaupunki tarkalleen sijaitsee.
”Olin eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa assistenttina. Ylivieskasta soitettiin, että täällä rakennetaan raviradalle uutta katsomoa ja tiiliä jää sen verran yli, että niistä saa tehtyä eläinklinikan. Me olimme juuri valmistuneet ja ajattelimme, että samapa tuo, mennään koettamaan, mitä homma Ylivieskassa olisi”, kertoo Antti Helminen.
Hyppy tuntemattomaan ja täysin uusiin kuvioihin toki mietitytti pariskuntaa.
”Vähän rimakauhua siinä oli”, hän summaa uran alkumetrejä.
Helmisillä oli hevos- ja pieneläinklinikka raviradan yhteydessä yhteensä 28 vuotta. Noin viisi vuotta sitten he päättivät keskittyä pieneläimiin.
”Antti sitten sanoi, että kyllä 28 vuotta riittää hevosklinikan pitoa ja lopetimme raviradalla. Siirryimme Ylivieskan keskustaan pitämään pelkkää pieneläinklinikkaa”, Katri Helminen kertoo.
Pariskunta on opiskellut aktiivisesti eläinlääketieteen lisäksi muitakin aloja. Katrilla on eläinlääkärin lisäksi filosofian tohtorin tutkinto. Antti on sekä sähköinsinööri että filosofian maisteri, ja nyt hän on kirjoilla Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
”Olen aina pitänyt koulunkäynnistä. Kun pyöritimme yksityispraktiikkaa, työaikoja pystyi hieman säätämään niin, että oli mahdollisuus osallistua luennoille. Kävin viisi vuotta täällä Ylivieskan teknisellä oppilaitoksella, ja se oli mukavaa vaihtelua työnteolle”, sanoo Antti.
Hän laskeekin istuneensa koulun penkillä yhteensä melkein 50 vuotta.
Antin esimerkistä myös Katri innostui opiskelusta. Hän aloitti ensin taide- ja sen jälkeen kulttuurihistorian opinnot.
”Antti ja hänen opiskelukaverinsa alkoivat tehdä mielenkiintoisia retkiä Kreikkaan ja Italiaan. Onnistuin sitten jotenkin tunkemaan itseni sinne mukaan. Ajattelin, että kyllähän minunkin pitää jotain opiskella, etten kehtaa olla retkillä pelkkänä turistina”, Katri valottaa opiskeluidensa alkuaikoja.
Opiskeleminen toi hänelle tärkeää omaa aikaa kiireisen lapsiperhearjen keskellä.
”Kun aloin opiskella, tuli mahdollisuus verkkokursseihin. Kun oli kolme lasta siinä samaan aikaan, oli aivan ihanaa linnoittautua omaan huoneeseen ja opiskella. Lopulta kävin Turun yliopistossa kerran viikossa ja väitöskirjani tein Oulun yliopistossa”, Katri Helminen kertoo.
Katri ja Antti Helminen pitävät pieneläinklinikkaa Ylivieskan keskustassa. Kuva: Elina PaavolaMonen tutkinnon opiskeleminen on Helmisten mukaan laajentanut heidän ajattelutapaansa.
”Lääketiedettä opiskellessa ajattelee usein, että on sellaisia absoluuttisia totuuksia. Historiaa opiskellessa se on kuitenkin enemmän tulkintaa. Asiat riippuvat paljon siitä, mistä näkökulmasta mitäkin asiaa katsoo ja mikä teoria vaikuttaa taustalla”, vertailee Katri Helminen.
”Katri ajattelee enemmän, että kaikki on suhteellista. Minä kannatan silti absoluuttisten totuuksienkin olemassaoloa edelleen”, Antti jatkaa vaimonsa pohdintaa.
He korostavat, että opiskelusta ei ole ollut kummallekaan haittaa. Silti suoranaista hyötyäkään arkipäivän työhön niistä ei ole kertynyt.
”Kouluttautumisesta ei ole koskaan haittaa ja maailmankuvaa se laajentaa. Ei se tieto, vaan ajattelutapa ja asenne”, pariskunta tiivistää ajatuksensa opiskelusta.
Helmisillä on kolme poikaa, jotka kaikki ovat jo aikuisia. Lisäksi heillä on kaksi lastenlasta, joista toinen oli haastattelua tehtäessä vain muutaman päivän ikäinen.
Antti Helminen on kotoisin maaseudulta, ja kaipuu peltotöihin on ollut varsin kova. Helmiset ovat ostaneet muutaman peltolohkon kotitalonsa lähistöltä. Heillä oli aiemmin myös koiria ja lampaita, mutta nyt omia eläimiä on vain muutama hevonen.
Helmisten arki ei koostu pelkästä työstä ja opiskelusta, vaan molemmilla on rakkaat harrastuksensa. Antti harrastaa tennistä ja erilaisia rakennusprojekteja.
”Joskus yritin harrastaa myös golfia. Mutta jotenkin tuntui, että menee elämä haaskuun, kun kiskoo sitä kärryä koko päivän. Tennis on sellaista sähäkkää ja ripeää, ja sieltä pääsee äkkiä pois”, sanoo Antti.
”Pikkusen tehokkuusajattelija tuo Antti”, naurahtaa Katri. Hän itse harrastaa pääosin omien hevosten kanssa.
Myös siittolaeläinlääkärin työtä Katri pitää osittain harrastuksena.
”Tammapraktiikka on enemmän harrastusta ja intohimoa kuin työtä. Tammat tiinehtyvät ja ne varsovat, ja taas tehdään uusia varsoja. Välillä on siemenet hukassa ja kiimat hukassa ja välillä on itse hukassa, mutta yleensä lopulta kaikki sitten löytää maaliin.”
Eläinlääkäriklinikat ovat keskittyneet pitkälti muutaman ketjun omistukseen, mutta yksityisiä ja kunnallisia eläinlääkäreitäkin edelleen on.
”Yritämme pitää yllä sellaista maalaisjärkeä toiminnassamme. Meistä on näyttänyt siltä, että nykyään kovin vähäpätöisistäkin asioista tehdään isoja ongelmia ja sitten niitä hoidetaan kalliilla”, pariskunta kertoo havainnoistaan.
”Esimerkiksi koirien hammashoitojen suhteen olemme ajatelleet, että aivan kaikki hammastoimenpiteet, kuten heiluvan hampaan poisto, eivät vaadi ensin röntgenkuvausta, vaikka meillä laitteet kuvan ottamiseen onkin.”
Helmisten nostavat esille myös eläinlääkinnän kustannukset, jotka ovat olleet ajoittain nousussa.
”Kelvollista hoitoa kohtuulliseen hintaan on ollut meidän tavoitteenamme. Filosofiamme on sellainen, että toivomme mahdollisimman monen pystyvän huolehtimaan hyvin eläimistään”, pariskunta kiteyttää.
- Osaston luetuimmat
