Politiikka

EU lisää kunnianhimoa kiinteän laajakaistan tukemiseen – Jatkossa 200 megabitin minimivaatimus

Suomi valmistelee tälle vuodelle tukea, joka painottunee mobiiliverkkoihin. Jatkossa paino on EU-tuetussa valokuidussa.
Jukka Pasonen
Ensi vuodelle ei ole valmisteilla mobiiliverkon rakentamisen tukia. Tänä vuonna siihen on varattu viisi miljoona euroa, mutta osa käytetään kiinteän valokuidun rakentamiseen.

Euroopan komissio haluaa nostaa merkittävästi EU-rahoilla tuettavien kiinteiden laajakaistahankkeiden nopeuksia.

MT:n tietojen mukaan komissio ehdottaa kiinteiden yhteyksien rahoituksen ehdoksi vähintään 200 megabittiä sekunnissa lataus- ja lähetysnopeutta. Aiemmin tavoite oli 100 megabitin latausnopeus.

Julkisten paikkojen, kuten koulujen tai sairaaloiden miniminopeus olisi 1 000 megabittiä sekunnissa. Käytännössä maaseuturahaston hankkeissa nopeus nousee jatkossa 1 000 megabittiin.

Lisäksi tukea ei myönnetä 5G-verkolle alueilla, joissa on toimiva 4G-verkko. Seurauksena Suomessa ei olisi lainkaan 5G:n kannalta EU-tukikelpoisia alueita.

Siksi EU:n tukipolitiikka ohjaa jatkossa kiinteän valokuidun rakentamiseen.

EU:n ehdot ovat tärkeät, sillä hallitus on kaavaillut käyttävänsä EU:n koronatukipaketin 2,7 miljardista eurosta siivun laajakaistan rakentamiseen.

Hallitus valmistelee parhaillaan rahojen käyttöä. Laajakaistatuen osuutta ei ole vielä kerrottu.

Alustavan arvion mukaan summan mittaluokka on yli 50 miljoonaa euroa. Valokuituun on jo tänä vuonna käytössä EU-rahaa 16 miljoonaa euroa.

Tavoite on, että EU:n uudet ehdot ovat voimassa ensi vuoden alussa.

Samaan aikaan valmistellaan kotimaista laajakaista-asetusta. Siinä tukien ehdoksi esitetään vähintään 70 megabitin latausnopeutta ja 21 megabitin lähetysnopeutta.

Esitys on muuttunut alkuperäisestä ja nopeusvaatimus on alentunut. Aikaisemmin se oli 100 megabittiä sekunnissa.

Asetus koskee vain tämän vuoden budjettiin varattua viittä miljoonaa euroa. Tavoite on 10 000 liittymää. Asetuksen lausunnoissa summaa pidettiin alhaisena. Moni ehdotti tuen määräksi 66 miljoonaa euroa.

Päätöksen miniminopeudesta piti tulla jo alkuvuodesta, mutta se on viivästynyt. Tällä tietoa päätös tulee parin viikon kuluttua.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on alemman vaatimuksen kannalla.

Alemman nopeusvaatimuksen katsotaan ohjaavan tukea mobiiliverkoille. 100/100 tukisi valokuituverkon vetämistä.

Jatkoa vastaavalle kotimaiselle tuelle ei ole tiedossa seuraaville vuosille.

EU:n päätöksillä on paljon merkitystä maaseudun tietoliikenneverkoille. Julkista rahaa ohjataan sinne, missä verkon rakentaminen ei markkinaehtoisesti kannata. Käytännössä nämä alueet ovat laajalti maaseudulla.

Miniminopeusvaatimukset eivät suoraan vaikuta loppukäyttäjän yhteyksiin. Mutta jos rakennushankkeet etenevät korkeampien tavoitteiden johdolla, se parantaa lopulta myös ketjun viimeisen lenkin, eli kuluttajan, yhteyksiä.

EU:n ehdoissa on myös pykälä, joka edellyttää runkoverkostoon liittymiä, joiden avulla paikallisverkot voidaan liittää siihen.

Tavalliselle käyttäjälle yhteyden latausnopeus on tärkeämpi kuin lähetys. Tilanne on toisenlainen esimerkiksi etätyötä tekevillä. Korona-aikaan yleistyneet internet-kokoukset vaativat lähetysnopeutta, jotta videokuvan lähetys onnistuu.

Lue myös:

Suomessa EU:n huonoimmat maaseudun nopeat laajakaistat – kuilu kaupunkeihin voi kasvaa entisestään

Katso oman kuntasi tilanne: Kymmenissä kunnissa kiinteät ja nopeat verkkoyhteydet ovat lähes olemattomat

Lue lisää

Kommentti: Tiedonsiirtosatelliiteille tarve pohjolassa

MTK: Digitaalinen eriarvoisuus voi kasvaa – "liian vähän valokuitua maaseudun tarpeisiin"

5G-verkko on DNA:n vastaus kasvavaan tietoliikenteeseen maaseudulla

4G-verkko kurottaa taajamista maaseudulle