Politiikka

Keskustan tuore ryhmänjohtaja Juha Pylväs suhtautuu kriittisesti maakuntaveroon: "Sitä voidaan harkita, jos saadaan monialaiset maakunnat eikä kokonaisverotus nouse"

Keskusta voi harkita maakuntaveroa myöhemmin, jos samalla rakennetaan monialaiset maakunnat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja sanoo.
Kai Tirkkonen
Juha Pylvään mielestä hallituksen nimeämistä sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueista olisi syytä tehdä virallisestikin maakuntia.

Keskustan eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja, toisen kauden kansanedustaja Juha Pylväs Ylivieskasta topputtelee puheita maakuntaveron käyttöön ottamisesta vielä tällä hallituskaudella.

"Hallitusohjelmaan kirjattiin, että mahdollisuutta ottaa maakuntavero käyttöön selvitetään työryhmässä. Parlamentaarisen työryhmän viesti oli kuitenkin sen suuntainen, ettei verosta olisi kovin paljon etua. Työryhmä ei ollut yksimielinen eikä kovin kannustava veron suuntaan", Pylväs avaa.

"Siksi keskusta ei kannata maakuntaveron käyttöön ottamista tällä hallituskaudella. Olemme valmiit harkitsemaan maakuntaveroa, mutta vain, jos samalla rakennetaan aidosti monialaiset maakunnat eikä kokonaisverotus nouse", ryhmänjohtaja toteaa.

Lähestyvien kuntavaalien alla esimerkiksi helsinkiläiset kansanedustajat, vihreiden Emma Kari ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, ovat vaatineet voimakkaasti maakuntaveroa jo kuluvalla hallituskaudella.

"Tärkeintä on nyt saada ensin sote valmiiksi", Pylväs kuittaa.

Pylvään mielestä hallituksen nimeämistä sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueista olisi syytä tehdä virallisestikin maakuntia.

"Kyllähän nuo puhekielessä tuntuvat edelleen maakuntina pyörivän."

Pylväs valittiin keskustan eduskuntaryhmän johtoon toukokuun lopulla. Hän seuraa ryhmänjohtajana tiede- ja kulttuuriministeriksi siirtynyttä kauhavalaista Antti Kurvista (kesk.).

Juha Pylväs katsoo, että hänen tärkein tehtävänsä on välittää puolueensa eduskuntaryhmästä kantautuvaa viestiä hallituksen suuntaan.

"Eduskuntaryhmä on pidettävä mukana päätöksenteossa ja kansanedustajien tuntoja on kuultava."

Keskustan eduskuntaryhmässä on ollut tällä hallituskaudella epäyhtenäisyyttä, kun kuhmolainen Tuomas Kettunen ja ilomantsilainen Hannu Hoskonen äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti EU:n elvytyspakettia vastaan.

"Meillä on eduskuntaryhmässä säännöt. On tietenkin selvää, että niitä on noudatettava. Näistäkin hankalista asioista on kuitenkin keskusteltu ja eteenpäin mennään", Pylväs sanoo.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) vetämän keskustavasemmistolaisen kansanrintamahallituksen toimintakykyä Pylväs kuvailee varsin hyväksi.

"Kehysriihessä väännettiin asioista ja siinä samalla putsattiin pöytää. Sen jälkeen on menty kyllä ihan hyvässä hengessä eteenpäin, vaikka kaikista asioista ei varmasti vieläkään olla samaa mieltä, kun hallitus koostuu erilaisista puolueista."

Pylväs huomauttaa, että keskustalaisittain tärkeitä tavoitteita jalkautettiin käytäntöön kehysriihessä.

"Esimerkiksi sitouduttiin valtion velkaantumisen taittamiseen ja tuettiin vaikeuksiin ajautunutta turvealaa."

Kotimaisessa maataloudessa on tällä hetkellä poikkeuksellisen avara näkymä tulevien vuosien rahoitusratkaisuihin, ryhmänjohtaja katsoo.

"Kahden vuoden siirtymäkausi on lyöty lukkoon, ja EU-ratkaisun myötä seuraavalle seitsenvuotiskaudellekin tukitasot ovat kiinni."

Uhkakuvia ylivieskalainen näkee turvepeltojen kohtelussa.

"Raivauskieltoja turvepelloille on vaadittu niin EU:sta kuin kansallisesti. On aivan selvää, ettei keskusta hyväksy ratkaisua, jossa maatalouden toimintaedellytykset ajettaisiin alas suuresta osasta maata. Aihetta on kylläkin syytä tutkia lisää."

Vastaavia uhkakuvia leijuu kotimaisten metsien käytön yllä.

"EU:n ilmastosuunnitelmissa on havaittavissa uhkia, jotka on yksiselitteisesti torjuttava."

Pylväs arvioi, että koronavirusepidemian käynnistämät muutostrendit, kuten etätyöt ja kaksipaikkaisuus, ovat tulleet jäädäkseen.

"Suomessahan on tietoisesti poliittisilla päätöksillä kiihdytetty kaupungistumista, mutta ainakaan nykytilanteen valossa siihen ei ole mitään syytä. Päinvastoin, ihmisethän hakeutuvat asumaan väljemmille vesille. Tätä kehitystä keskusta tukee."

Lue lisää

Maakunnat tarvitsevat yhä puolustajansa

Analyysi: Keskustan Saarikko ja perussuomalaisten Halla-aho kokevat molemmat olevansa kuntavaalien moraalisia voittajia, eikä kumpikaan ole väärässä

Suomen kartta on edelleen keskustanvihreä – kokoomus otti komentoonsa etelän suuret kaupungit

Onnistuuko perussuomalaisilta ja keskustalta yhteistyö maaseutukuntien valtuustoissa? Näin Halla-aho ja Saarikko vastaavat