Lukijalta: Parasta on, ettei ruokahävikkiä synny lainkaan
Erilaiset neuvot hävikkiruuan käyttämiseksi ovat tärkeitä, mutta Michaela Böckelmanin mielestä suurin ympäristövaikutus saadaan, kun ruokahävikkiä ei synny lainkaan.
EU:n kiertotalouspaketissa on linjattu, että jäsenmaiden tulisi puolittaa hävikin määrä vuoteen 2030 mennessä, muistuttaa Mishaela Böckelman mielipidekirjoituksessaan. Kuva: Miska PuumalaSyyskuun puolivälissä vietettiin valtakunnallista Hävikkiviikkoa, joka jälleen kerran muistutti eri tavoista vähentää ruokahävikkiä. Tänä vuonna mediassa annettiin vinkkejä myös esimerkiksi ylijäämäruuan kompostoinnista tai antamisesta lemmikkieläimille. Nekin ovat parempia ideoita, kuin ruoan päätyminen sekajätteeseen.
Kuitenkin suurin ympäristövaikutus olisi sillä, ettei ruokahävikkiä syntyisi lainkaan. Kestävän kehityksen kannalta ruuantuotannolla on merkittävin rooli ruokaketjussa. Suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy tuotannossa eikä niinkään ruoan pakkaamisessa, kuljetuksessa tai jätteeksi päätyessään.
Maailmanlaajuisen ruokajalanjäljen pienentäminen alkaa siitä, että yksinkertaisesti lopetamme resurssien tuhlaamisen. Tarve hankkia täysin uusi tuote poistuu, kun ostaa kierrätetyn tai hävikkiin muussa tapauksessa päätyvän tuotteen. Eli kun tuote pelastetaan hävikiltä, sen tilalle ei tarvita korvaavaa uutta tuotetta – ja uuden tuotteen tekemiseen tarvittava energia ja päästöt säästyvät.
Ruotsin ympäristövirasto IVL laski hiljattain, että jopa 90 prosenttia tuotteen hiilipäästöistä pelastuu, kun tuote ei päädy hävikkiin. Loppu 10 prosenttia olisi voitu hyödyntää hävitysprosessissa energian talteenottona.
EU:n kiertotalouspaketissa on linjattu, että jäsenmaiden tulisi puolittaa hävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikin minimointi myös kotona olisikin avainasemassa, jotta voimme saavuttaa kansainväliset ruokahävikin vähennystavoitteet.
Michaela Böckelman
Suomen maajohtaja
Matsmart
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
