Maksajavirastoon ei saa koskea – Ruokaviraston on löydettävä säästöt muualta

Ruokaviraston maksajavirastotoiminnot sijaitsevat pääasiassa Seinäjoella Ruokaviraston edeltäjän, Maaseutuviraston, entisissä tiloissa. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Ruokavirasto käynnisti eilen torstaina muutosneuvottelut, joissa viraston etukäteen ilmoittamien tavoitteiden mukaan neuvotellaan kaikkien viraston 1 100 työntekijän lomauttamisesta tämän vuoden aikana. Lisäksi tavoitteena on vähentää henkilöstöä nykyisestä yli kymmenen prosenttia ensi vuodesta alkaen. Syynä ovat virastolle asetetut säästötavoitteet: tänä vuonna sen pitää säästää noin 79,5 miljoonan euron toimintamenoistaan 4,4 miljoonaa euroa ja lisäksi vuosille 2025–2028 on löydyttävä noin kymmenen miljoonan euron vuotuiset säästöt. (mt.fi 4.4.)

Jo yhteistoimintaneuvotteluista tiedottaessaan Ruokavirasto kertoi, että neuvotteluiden piirissä on koko viraston henkilöstö ja kaikki sen toiminnot. Viraston tehtäviin kuuluu lain mukaan elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten turvallisuuden sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen, valvominen ja tutkimus. Lisäksi se vastaa ainoana Suomessa EU:n maksajavirastotehtävistä eli se huolehtii viljelijä- ja maaseututukien toimeenpanosta.

Tilanne huolestuttaa aiheellisesti viljelijöitä edustavaa MTK:ta (MT 10.4.). Jo nykyisellään maksajavirastotoimintoja eli ennen muuta viljelijätukien hallinnointia, maksatusta ja valvontaa hoidetaan virastossa varsin vähin resurssein: Maksajavirastotehtävissä työskentelee viraston henkilöstöstä alle viidennes. Siitä viljelijätukien – ja kaikkien aikojen monimutkaisimman cap-ohjelman – parissa työskentelee vain noin 70 henkilöä. On täysin selvää, että näin pieneen ryhmään kohdistetut leikkaukset ja lomautukset sysäävät liikkeelle dominoefektin, joka Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman vastaisesti tulee vääjäämättömästi heikentämään maatalouden ja elintarviketuotannon toimintaedellytyksiä. Ruokaviraston ylimmän johdon on tämä tosiseikka välttämätöntä tiedostaa seuraavat kuusi viikkoa kestävien muutosneuvotteluiden aikana.

Samalla maa- ja metsätalousministeriön sekä sitä johtavan ministerin Sari Essayahin (kd.) on tärkeää pohtia, mitkä Ruokaviraston nykyisistä tehtävistä ovat aidosti välttämättömiä, mitkä ovat tärkeitä ja mistä voidaan karsia. Tosiasia on, että säästöjä hallinnosta saadaan vain tehtäviä karsimalla. Karsinnan paikka ei ole ydintehtävissä eli viljelijöille ja elinkeinoelämälle suunnatuissa lakisääteisissä palveluissa.