Euroopan unionin ja eteläamerikkalaisten Mercosur-maiden kauppasopimuksesta käydään pian taas vääntöä.
Sopimuksen neuvottelut alkoivat 25 vuotta sitten. Nyt sopimusta ajaa mahdollisimman arvovaltainen taho.
Euroopan komission puheenjohtajan, saksalaisen Ursula von der Leyenin odotetaan matkaavan marraskuussa Brasiliaan G20-maiden kokoukseen ratkomaan asioita Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan kanssa.
Geopolitiikka voi sysätä sopimusta lähemmäs maalia. Ukrainan sodan myötä EU-maille toivotaan uusia ystäviä Atlantin takaa.
”Geopolitiikka on ennenkin kiepsauttanut asioita. Geopolitiikan tärkein toiminta-alue on kauppa”, sanoo MTK:n kauppapolitiikasta vastaava johtaja Juha Ruippo.
Mercosur-alueeseen kuuluvat Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay sekä vastikään talousliittoon tullut Bolivia.
Financial Times -lehti kertoi elokuussa, että sopimus etenee nyt kulisseissa, ja neuvottelut uudesta paketista pitäisi saada päätökseen vuoden loppuun mennessä.
On mahdollista, että Euroopan komissio ja Mercosur pääsevät syksyllä sopimukseen uudesta paketista, sanoo ulkoministeriön kaupallinen neuvos, teknologian ja kestävän siirtymän yksikön päällikkö Kent Wilska.
Mutta hyväksyvätkö jäsenmaat uuden, täydennetyn sopimuksen? Mercosur-sopimuksen neuvottelut alkoivat neljännesvuosisata sitten ja neuvottelutulokseen päästiin jo viisi vuotta sitten. Osa EU:n jäsenmaista ei kuitenkaan sitä kelpuuttanut, joten sitä ei saatettu voimaan.
”En ihan sitä optimismia pysty jakamaan. Ei se tule olemaan välttämättä yhtään helpompaa kuin aikaisemminkaan”, sanoo Wilska.
Viidessä vuodessa EU on tehnyt uutta lainsäädäntöä: esimerkiksi metsäkatoasetus ja hiilirajamekanismi vaikuttavat jatkossa maiden väliseen kauppaan.
Suomi vaati Marinin hallituksen aikaan, että komissio neuvottelee Mercosur-mailta lisää kestävän kehityksen sitoumuksia, ennen kuin sopimus voi edetä.
Sopimuksen täydentäminen tarkoittaa käytännössä sopimuksen kylkeen tulevia lisäpöytäkirjoja.
”Von der Leyen voi matkalla saada Mercosur-maita allekirjoittamaan lisäpöytäkirjoja mutta mikä niiden hinta on? Miten paljon maataloustuotteiden kiintiöitä nostetaan?”, kysyy Ruippo.
Wilskan mukaan sekä EU että Mercosur-maat ovat toivoneet, että neuvotteluja ei lähdettäisi avaamaan.
Kauppasopimus kasvattaisi naudanlihan tuontikiintiötä 99 miljoonalla kilolla sekä siipikarjan ja sokerin kiintiöitä 180 miljoonalla kilolla Mercosur-maista EU:hun.
”Kesti 20 vuotta päästä siihen tulokseen. Jos joku osa-alue siitä avataan, koko sopimus lähtee äkkiä purkautumaan”, sanoo Wilska.
Wilskan mukaan Mercosur-maat tietävät, että maatalous on EU:n herkin asia. Lisäpöytäkirjojen hintana myönnytyksiä voidaan hakea joltain muulta sopimusalueelta.
”Jos joku osa-alue siitä avataan, koko sopimus lähtee äkkiä purkautumaan.” Kent Wilska
Tuontikiintiöiden määrittelyn jälkeen Britannia lähti EU:sta ja vei 65 miljoonaa kuluttajaa EU:n sisämarkkinoita. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Ruippo huomauttaa, että Ukrainasta tuodaan nyt saman verran siipikarjanlihaa EU:hun kuin mitä Mercosur-maista kiintiön mukaan tulisi.
Naudanlihaa tuodaan Mercosur-maista EU:hun jo melkein kaksi kertaa neuvotellun kiintiön verran, huomauttaa Wilska. ”Mercosur-maiden maatalous on niin kilpailukykyistä, että he pystyvät tuomaan sieltä kaksi kertaa kiintiön verran ja maksamaan tullia.”
Naudanliha ja siipikarjanliha on Ruipon mukaan ollut hintakilpailukykyistä EU-markkinoilla jo ennen sopimusta.
Eurooppalaiset tuottajajärjestöt ovat olleet huolissaan sisämarkkinoiden hygieniavaatimusten täyttymisestä, kun tuotteita tuodaan EU:n ulkopuolelta.
Suomen siipikarjaliitto pelkää broilerialan joutuvan sopimuksen maksumieheksi.
”EU:ssa, saati sitten Suomessa tuottajilla on tiukemmat vaatimukset tuotannolle. Emme pysty kilpailemaan hinnalla esimerkiksi brasilialaisen broilerin kanssa”, sanoo liiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.
Lehtilästä on kyseenalaista avata markkinaa tuotteille, jotka eivät täytä EU:ssa toteutettavan tuotannon vaatimuksia.
Etelä-Amerikan maista broileria tuskin tulisi Suomeen tuoreena lihana. Sitä käytettäisiin Lehtilän mukaan luultavasti hotelli-, ravintola- ja catering-alalla sekä lihajalosteissa.
”Miten paljon maataloustuotteiden kiintiöitä nostetaan?” Juha Ruippo
Valio puolestaan näkee, että maitosektorille vientimahdollisuudet ovat uhkia merkittävämmät.
Valion maitojauheliiketoiminnasta ja kansainvälisestä teollisuusmyynnistä vastaava liiketoimintajohtaja Timo Pajari kertoo, että Valio näkee Mercosur-maista eniten vientimahdollisuuksia Brasiliassa.
Valio vie sinne maitojauhetta ja tavoite on kasvattaa myyntiä erikoismaitojauheilla. Myyntilukuja Valio ei kerro.
Suurista poliittisista lupauksista huolimatta metsäpalot eivät ole Brasiliassa vähentyneet.
Kauppasopimuksen etenemisen tiellä seisoo osa EU:n jäsenmaista. Lisäpöytäkirjoilla täydennetty sopimus pitää tuoda kaikkien jäsenmaiden ratifioitavaksi.
Sopimusta ei allekirjoitettu ja ratifioitu tuoreeltaan 2019, sillä Itävalta huolestui kansallisten vaaliensa alla Brasilian sademetsien paloista ja sai mukaansa Belgian, Hollannin ja Ranskan, jonka pelkona on ollut halvan eteläamerikkalaisen lihan tulva Eurooppaan.
Ruiposta mitään sellaista ei ole tapahtunut, millä Itävallan täysjarrutus olisi kääntymässä. Suurista poliittisista lupauksista huolimatta metsäpalot eivät ole Brasiliassa vähentyneet.
Myöskään Ranska tuskin taipuu helposti, sanoo Wilska.
Vihreää valoa näyttävät Espanja, jolla on syvät suhteet Etelä-Amerikan liike-elämään, sekä Saksa, jonka auto- ja kemianteollisuus hinkuvat Etelä-Amerikan jättimaiden markkinoille.
Suomi on tukenut sopimusta, kertoo Wilska. ”Kyllä teollisuustuotteiden ja palveluiden saamat hyödyt ylittävät maatalouden riskit.”
Komission mukaan Euroopan yritykset säästäisivät sopimuksen myötä jopa neljä miljardia euroa tullimaksuihin uponnutta rahaa vuodessa.
”Emme pysty kilpailemaan hinnalla esimerkiksi brasilialaisen broilerin kanssa.” Veera Lehtilä
Komissiolla on mahdollisuus pilkkoa sopimus kahteen osaan: väliaikaiseen kauppasopimukseen ja laajempaan yhteistyösopimukseen. Näin komissio teki esimerkiksi Chilen kohdalla, kertoo Wilska.
Väliaikaisen kauppasopimuksen hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö Euroopan parlamentissa. Myös jäsenmaiden määräenemmistön tulee hyväksyä sopimus, mutta kansallisiin ja alueparlamentteihin sitä ei tuotaisi ratifioitavaksi.
Jos laajemman sopimuksen ratifiointi etenisi, se korvaisi väliaikaisen kauppasopimuksen.
Pilkkomista ei Ruipon mukaan kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Financial Times: EU inches closer to trade deal with South America
