Kuvassa beef wellington -annos. Kuva: Janiko Kemppi
Hans Välimäen uusi ravintola tarjoaa rehdisti lihaa – ”Olimme aluksi ujoja siinä, miten liha tuodaan ravintolaan”
Elokuussa avautunut Bouchon Carême tarjoaa näyttävää ruokaa, näyttävässä miljöössä.
Bouchon Carême tarjoaa rehtiä ruokaa, jossa lihalla on suuri rooli. Kuva: Janiko KemppiVahvasti lihaan keskittyviä ravintoloita toki löytyy Suomesta, mutta lihan tarjoamista ovat miettineet myös Hans Välimäki sekä Maria von Graevenitz-Välimäki. He ovat avanneet Helsinkiin Aleksanterinkadulle uuden, näyttävän ravintolan, jossa liha on tärkeässä roolissa.
”Meidän fokuksessa on täällä liha. Olimme siinä ehkä vähän ujoina ensin. Mietimme, että miten varsinkin mediakeskustelussa epätrendikäs asia eli liha, tuodaan ravintolaan esille”, Hans Välimäki sanoo.
”Suurin osa ihmisistä syö edelleenkin lihaa, vaikka jotkut ehkä ajattelevat tai haluavat ajatella asiaa toisin. Siihen on tullut kuitenkin sellainen eroavaisuus, että lihaa syödään enemmän juhlallisissa tilanteissa.”
Välimäki viittaa myös Suomen historiaan, jossa liha oli juuri osa juhlapäivien ruokapöytää.
”Kokemukseni mukaan nykyäänkin, kun lähdetään syömään juhlavammin, syödään lihaa. Mielestäni se sopii hyvin ravintolamiljööseen.”
Tarjolla ei ole ainoastaan fileetä, vaan menu heijastaa Välimäen ideologiaa.
”Yritämme käyttää raaka-aineesta aina niin paljon kuin mahdollista, eli emme heitä mitään pois. Ruokahävikistä käydään paljon keskustelua. Vastuun siirtäminen asiakkaalle ei ole oikein. Pitää lähteä siitä, miten ruoka valmistetaan ja tarjotaan asiakkaalle”, Välimäki toteaa.
Ravintola on sisustettu tyylikkäästi ja sopivan kodikkaasti. Kuva: Janiko KemppiTarkoituksena on tuoda ajoittain listalle esimerkiksi Andouillette eli ranskalainen makkara, jonka valmistamiseen käytetään sisäelimiä.
Bouchon Carême sijaitsee Aleksanterinkadulla vuonna 1900 valmistuneessa talossa, joissa oli aiemmin Aleksi 13 -vaatemyymälä. Tila on laitettu täysin uusiksi, ja ikkunoita peittäneet teippaukset poistettu. Nyt ikkunoista aukeaa upea näkymä kadulle.
Puukalusteet, näyttävä baaritiski, pehmeät sohvat ja kynttilät tekevät suuresta tilasta kutsuvan, ja pöydät on aseteltu niin, että mistään suuresta ja tyhjästä salista ei ole kyse.
Maria von Graevenitz-Välimäki kertoo, että ravintolaan haluttiin kauppahallitunnelmaa.
”Heti kun tulee sisään, ovat vastassa lihakaapit, joissa pidetään päivän lihaa esillä. Sisällä on suuri tiski, jolle voi istahtaa katselemaan esimerkiksi esillä olevia ostereita.”, von Graevenitz-Välimäki sanoo.
Tartar valmistetaan kärryssä alusta loppuun asiakkaan vieressä. Kuva: Janiko KemppiSöin ravintolassa muun muassa kukkakaalikreemillä ja tryffelillä täytettyjä tuulihattuja, tartaria sekä ranskalaista versiota beef wellingtonista.
Tarjoilija kertoi ruokia tuodessa, että nauta ja possu ovat kotimaista lukuun ottamatta Black Angusta, joka tulee Australiasta.
Ruoassa ei kikkailtu liikaa, maut olivat selkeitä ja liha erinomaisesti valmistettua. Tarjolla on myös näyttävyyttä, sillä tartar valmistetaan jauhamisesta lähtien asiakkaan pöydän vieressä. Tällaisista yksityiskohdista keskustellaan vielä pitkään illallisen jälkeen.
Hans ja Maria ovat onnistuneet luomaan todella tunnelmallisen ravintolan, jossa ei tarvitse hienostella. Tarjolla on rehtiä ruokaa, ja vaikka liha onkin isossa osassa, on tarjolla tuoretta kalaa ja kasvisruokaakin. Mikään lihamättölä Bouchon Carême ei missään nimessä ole. Viinilista on kattava ja viinejä saa todella laajasti myös laseittain.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
