Helsingissä selvitettiin yksitoista ruokamyrkytysepidemiaa viime vuonna – suurin osa todettiin ravintoloissa
Seitsemässä epidemiassa syynä oli huonolaatuinen raaka-aine ja käsittely- tai säilytysvirhe. Norovirus aiheutti viisi epidemiaa.
Elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä tarkastaa elintarvikehuoneistoja Helsingissä. Kuva: Lotta HenrikssonHelsingin ympäristöpalveluiden elintarviketurvallisuusyksikkö teki viime vuonna yhteensä 2 582 elintarviketarkastusta.
Elintarviketurvallisuudesta annettiin Oiva-arvioita, joista oivallisia oli yli puolet eli 54 prosenttia. Kolmasosa oli hyviä ja korjattavaa löytyi 13 prosentissa. Huonoja oli yksi prosentti.
Huonoon tai korjattavaan arvioon johtivat useimmiten puutteet omavalvonnassa, elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä tai lämpötiloissa sekä epäsiistit tai huonosti soveltuvat toimitilat.
Vakavat epäkohdat ja niistä aiheutuvat terveysvaarat johtivat kahden elintarvikehuoneiston toiminnan kieltämiseen. Kolmessa tapauksessa tehtiin esitutkintapyyntö poliisille.
Ruokamyrkytysepäilyilmoituksia ja -epidemioita oli yhtä paljon vuonna 2021 kuin ennen Covid19-pandemiaa. Yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä ilmoitettiin 452.
Suurimmassa osassa ruokamyrkytyksen aiheuttajaa ei saada selville tai ei voida osoittaa, että sairastuminen liittyi ruokailuun.
Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut selvitti varsinaisia ruokamyrkytysepidemioita yksitoista yhdessä sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologisen toiminnan kanssa. Suurin osa epidemioista todettiin ravintoloissa.
Seitsemässä epidemiassa syynä oli huonolaatuinen raaka-aine ja käsittelyssä tai säilytyksessä tehdyt virheet. Norovirus aiheutti viisi ruokamyrkytysepidemiaa, joista kolmessa voitiin osoittaa, että virusta oli levittänyt oireeton noropositiivinen keittiötyöntekijä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
