Karpalolla keskimääräistä parempi satovuosi – asiantuntija kertoo, kuinka mehun teosta jääneet kuoret kannattaa hyödyntää
Tänä vuonna kannattaa lähteä rohkeasti karpalon poimintaan, sillä soilla on tarjolla kohtalaisen hyväkokoista marjaa.
Karpalo kasvaa soiden rahkasammalmättäillä. Kuva: Jaana KankaanpääArktisten Aromien toimistolle on kiirinyt hyviä viestejä eri puolilta Suomea.
”Karpaloa on nyt soilla hyvin, ja se on vieläpä kohtalaisen hyväkokoista”, iloitsee Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.
Karpalo tunnetaan terveysvaikutuksistaan. Marjalla on antiseptisia ominaisuuksia, joiden ansiosta se tehoaa virtsatietulehdukseen.
”Poiminta on jo hyvässä vauhdissa ja kestää kevääseen asti. Valitettavasti karpalo on harmillisen huonosti hyödynnetty marja. ”
Pakkanen ei karpalon poimintaa katkaise, päinvastoin. Kylmän puraisu pehmentää napakan marjan, jolloin aromit tulevat paremmin esille. Sama vaikutus on marjojen pakastamisella.
”Pakastimesta otettu marja ei ole enää rapsakka niin kuin poimiessa”, Birgitta Partanen sanoo.
Karpalon marjat painautuvat tiiviisti rahkasammalmättäille. Poiminta on pitkälti käsityötä, tosin Partanen tietää kokeneimpien poimijoiden käyttävän myös marjanpoimuria apunaan.
Päämarja puolukan poiminta on jo loppunut, ja moni ostopiste on sulkeutunut. Korkeintaan yksittäiset yritykset pitävät vielä ostopisteitä yllä. Innokkaat poimijat myyvätkin sadon suoraan asiakkaille.
Teollisuus hyödyntää pitkälti amerikkalaista viljeltyä karpaloa, joka on vallannut markkinat. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan karpaloa tuotiin myös itänaapurista.
”Suosittelen kokeilemaan karpaloa rohkeasti. Se on monipuolinen marja. Karpalomehua tehdessä myös jäljelle jääneet kuoret kannattaa kuivata ja hyödyntää sämpylätaikinassa tai jugurttiin sekoitettuna”, Partanen muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
