Suomalaisten kannattaa Riia Reunamäen mukaan keskittyä rasvan laatuun ja kasvisten lisäämiseen. Kuva: Sanne Katainen
Saako leikkeleitä vielä syödä? Näin vastaa ravitsemusterapeutti
Uudet kansalliset ravitsemussuositukset on julkaistu. Ne ovat ehtineet jo herättää paljon keskustelua ja vihaa. Ravitsemusterapeutti Riia Reunamäki kuitenkin rauhoittelee, että suositukset ovat vain ohjenuoria, joista ei kannata suuttua.
Ravitsemusterapeutti Riia Reunamäki muistuttaa, että ravitsemussuositukset ovat suuntaa-antavia ohjeita. Niistä ei kannata suuttua eivätkä suositukset ole niin mustavalkoisia. Kuva: Carolina HusuUudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin tänään. Jo ennen virallista julkaisuaan ravitsemussuosituksista nousi kohu. Muun muassa leikkeleiden käyttöä oltaisiin suitsimassa. Lisäksi kasvisten syöntisuositusta oltaisiin nostamassa jopa 800 grammaan päivässä vanhan tutun puolen kilon sijaan.
Terveystalon vastaava ravitsemusterapeutti Riia Reunamäki rauhoittelee, että kyse on lopulta vain suosituksista.
”Suositukset tehdään kansalliselle tasolle, ei yksilötasolle. Toki tavoite on, että yksilötkin pyrkisivät suosituksia noudattamaan, mutta ei esimerkiksi jokaista allergiaa ja erikoisruokavaliota pystytä kansallisen tason suosituksiin erikseen nostamaan.”
”Ei siitä kannata suuttua, että tällaisia suosituksia tehdään.” Riia Reunamäki
Kovin moni ei tällä hetkellä pääse edes puoleen kiloon kasviksia päivässä. Suositukset ovat ohjaamassa käyttämään vielä enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
”Ei siitä kannata suuttua, että tällaisia suosituksia tehdään. Jokainen saa syödä, kuten haluaa ja oman terveytensä näkee”, Reunamäki sanoo.
Terveellinen ruokavalio on hänen mukaansa laaja käsite, johon liittyy myös henkinen terveys.
”Pitää voida syödä myös sellaista mistä nauttii. Kokonaisuus ratkaisee lopulta.”
Reunamäen mielestä suositusten seuraaminen noin 80 prosenttisesti riittää.
Reunamäki itse näkee suositukset ja kasvisten määrän lisäämisen hyvänä asiana.
”Se on kiistattomasti todistettu, että runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio on terveellisempi kuin paljon lihaa sisältävä.”
Suositukset sisältävät hänen mielestään paljon liikkumavaraa. Hän itse luottaa asiantuntijaryhmään, joka suosituksia tekee.
”Monelta kantilta on asiat mietitty”, Reunamäki näkee.
”Suomessa ehkä vähä aliarvostettu kala on seiti, joka on ihan kukkaroystävällinen.” Riia Reunamäki
Moni ehkä haluaisi noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia, mutta ongelmaksi muodostuu hinta.
Reunamäki myöntää, että kala on Suomessa kallista, ja siksi suositukset voi olla vaikea saavuttaa.
Hinnoissa kuitenkin on liikkumavaraa.
”Suomessa ehkä vähä aliarvostettu kala on seiti, joka on ihan kukkaroystävällinen”, hän nostaa.
Ruokakorin hintaa saa viilattua, kun kasviksissa keskittyy satokauden tuotteisiin.
Seiti on Reunamäen mukaan aliarvostettu ja kukkaroystävällinen kala. Kuva: Jaana KankaanpääTerveellisen syömisen ei siis tarvitse romuttaa koko taloutta. Esimerkiksi monet kasviproteiinin lähteet ovat edullisempia kuin lihatuotteet, Reunamäki muistuttaa.
”Löytyisikö tähän jokin tasapaino, jos välillä suosii edullisempia proteiininlähteitä ja välillä panostaisi kalaan tai lihaan?” hän esittää.
Lihan korvaaminen kasviproteiineilla kuitenkin herättää suomalaisissa välillä tulikivenkatkuisia tunteita.
Se johtuu Reunamäen mielestä siitä, että niitä on käytetty Suomessa pitkään, ja se on tuttua.
”Onhan se selvää, että meillä on pitkä ja kylmä talvi eikä täällä kaikkia kasveja voida kasvattaa, kun taas lehmät ja possut porskuttavat.”
Reunamäki haluaa korostaa, että kansalliset ravitsemussuosituksetkaan eivät ole kieltämässä lihan käyttöä kokonaan. Kyse on ehkä ennemminkin ruokavalion laajentamisesta.
”Punainen lihan on hyvä raudan lähde.”
Punaisen ja erityisesti prosessoidun lihan käyttöä tulisi vähentää. Kuva: Lari Lievonen"Leikkelekielto" suututti monet suomalaiset. Reunamäen mielestä on hyvä, että leikkeleitä ja pitkälle prosessoituja lihatuotteita käytetään mahdollisimman vähän, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen.
”Pitää pohtia, mikä se sinun ’mahdollista’ on. Jos leikkele on aamupalasi ainoa proteiininlähde niin kyllä sen paikka silloin leivän päällä on.”
Pitkälle prosessoitujen lihatuotteiden ongelma on usein suolan määrä ja niiden sisältämät lisäaineet. Punaisen lihan kulutus saattaa myös nousta huomaamatta.
”Jos syöt aamuin illoin kaksi leikkelettä, yhteensä noin 40 grammaa, se tekee viikossa jo noin 280 grammaa. Se alkaa olla jo lähellä suositusten maksimimäärää.”
Riia Reunamäki on Terveystalon vastaava ravitsemusterapeutti. Kuva: Riia ReunamäkiReunamäen mukaan suomalaisten kannattaisi uusissa suosituksissa keskittyä kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäämisen lisäksi rasvan laatuun.
”Vähemmän kovaa rasvaa ja enemmän pehmeää rasvaa”, hän muistuttaa.
Kovaa rasvaa on esimerkiksi rasvaisissa maitotuotteissa, rasvaisessa lihassa ja leivonnaisissa. Myös kookosrasva ja -öljy kuuluvat koviin rasvoihin. Pehmeitä rasvoja on kasviöljyissä, pähkinöissä, siemenissä, avokadossa sekä kalan rasvassa.
Muokattu 27.11.2024 klo 12.03: Muutettu jutun otsikko sekä jutun alun aikamuotoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
