
Mannerheimin isoäidin reseptillä tehty juoma on kesäjuomien aatelia – pääainesosa löytyy monen kotipihasta
”Marskin sima” on klassikkojuoma, joka valmistuu neljästä ainesosasta.
Louhisaaren juoma on saanut nimensä Mannerheimin synnyinkartanon mukaan. Se tunnetaan myös nimellä Marskin sima tai marsalkka. Kuva: Saara LaviKesäjuomien aatelia on Louhisaaren juoma. Jos pihasta löytyy mustaviinimarjapuskia, suosittelen kokeilemaan!
Louhisaaren juomaan löytyy kaksi ohjetta. Sitä voi valmistaa siman tapaan, jolloin siitä tulee kuohuva. Sitruunahapon avulla saa kuplatonta juomaa. Itse tykkään enemmän jälkimmäisestä.
Louhisaaren juoman keskeinen ainesosa on siis mustaherukanlehti. Lehtiä kerätään viiden litran juomaan neljä litraa.
Marttojen ohjeen mukaan kuohuvaa juomaa voi tehdä myös kuivatuista mustaherukan lehdistä. Lehtiä voi myös pakastaa kesällä.
Lehtien lisäksi tarvitaan vain vettä, sokeria ja sitruunahappoa.
Lehtiä kerätään viiden litran juomaan neljä litraa.
Somessa kiertää nyt paljon reseptejä, joissa on vain muutama ainesosa.
Ainoa, jota olen valmis tekemään toisen kerran, on kahden ainesosan raparperiremmit. Ne todella vievät kielen mennessään.
Raparperi vedellään siivuiksi juustohöylällä ja siivut kieritellään sokerissa. Ne saavat olla uunissa puoli tuntia 125 asteessa.
Mannerheim puolestaan herkutteli alkukesästä raparperivanukkaalla. Hän myös muisteli lämmöllä lapsuuden aikaista Louhisaaren juomaa, joka oli hänen isoäitinsä resepti, MT kertoi vuonna 2021.
Juoma on saanut nimensä Mannerheimin synnyinkartanon mukaan. Se tunnetaan myös nimellä Marskin sima tai marsalkka.
Erityisen hyvältä juoma maistuukin Louhisaaren kartanolinnan kahvilassa Maskussa.
Askaisten maaseudulla sijaitseva jylhä herraskartano päätyi Mannerheimien suvulle vuonna 1795.
Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi Louhisaaressa 4.6.1867 Carl Robert Mannerheimin ja Helena von Julinille. Kartano toimii museona.
Martat: Louhisaaren juoma sitruunahapolla
Askaisten maaseudulla sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan 1650-luvulla valmistunut päärakennus edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria. Päärakennuksessa voi tutustua kartanon aatelisten omistajasukujen, Flemingien ja Mannerheimien, elämään. Kuva: Markku VuorikariArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










