THL: Kotimaiset ravitsemussuositukset linjassa pohjoismaisten kanssa – näin suomalaisten halutaan syövän
Suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistaan ensi vuoden aikana.
Ravitsemussuosituksissa halutaan vähentää lihaa ja lisätä kasviksia. Kuva: Jaana Kankaanpää, Sanne Katainen, Carolina Husu / Kuvankäsittely: Janiko KemppiTiistaina THL:n päättäjille, kansanterveyden edistäjille ja ruoka-alan toimijoille suunnatussa politiikkasuosituksen julkaisutilaisuudessa käytiin läpi uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, ja sitä, miten ne vaikuttavat tuleviin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin.
THL:n Satu Männistö kertoi, että kesällä julkaistut pohjoismaiset ravitsemus- ja ruokasuositukset ovat maailman parhaat ja ajantasaisimmat. Ensi vuonna Suomessa julkistetaan kotimaiset ravitsemussuositukset, joiden merkitys on suuri, sillä ne toimivat perustana seuraavat kymmenen vuotta.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta asettaa Suomessa ravitsemus- ja ruokasuositukset.
”Sisältö tulee olemaan aika sama kuin pohjoismaisissa suosituksissa”, Männistö kertoi.
”Nyt on mahdollista katsoa kotimaisia painopisteitä. Erityisesti tulisi tutkailla suomalaisen ruokavalion haasteita. Ja sitten miettiä kestävyyttä ja ruokaturvaa.”
Männistön mukaan pohjoismaisissa suosituksissa on tapahtunut muutoksia enemmän kuin aiemmin. Perusviesti on kuitenkin tuttu eli meidän pitäisi lisätä kasvikunnan tuotteita ja vähentää eläinkunnan tuotteita.
”Uusissa pohjoismaisissa suosituksissa sanotaan, että vihanneksia, hedelmiä ja marjoja pitäisi kuluttaa 500–800 grammaa päivässä. Tähän määrään ei lasketa perunoita, eikä palkokasveja”, Männistö sanoi.
Nykytilanne ei näytä uusien ravitsemussuositusten näkökulmasta hyvältä. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan vain 30–40 prosenttia naisista ja 10–30 prosenttia miehistä syö vähintään kerran päivässä kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
FinnRavinto 2017 -tutkimuksessa kerrotaan, että vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista söi kasviksia vähintään 500 grammaa päivässä. Punaista ja prosessoitua lihaa söi taas yli nykyisen suosituksen (500 grammaa viikossa) lähes 80 prosenttia miehistä ja 26 prosenttia naisista.
”Kasvisten kulutus on riittämätöntä sekä terveyden että ympäristön kannalta”, Männistö totesi.
”Meillä jokaisella on oikeus terveelliseen ruokaan ja hyvinvoivaan ympäristöön. Mutta miten saamme kaikki mukaan – nekin, joita tämä ei hirveästi kiinnosta?”
Niina Kaartinen THL:stä kertoi puheenvuorossaan, että eroja löytyy eri väestöryhmien välillä.
”Tutkimusten mukaan korkeasti koulutetut, kaupungissa asuvat ja erityisesti naiset saavuttavat ravitsemussuositukset hieman muita väestöryhmiä paremmin. Kasvisten ja lihan kulutuksen osalta naiset ovat edelläkävijöitä siirtymässä kohti kasvisvoittoisempia ruokavalioita”, Kaartinen sanoi.
Myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen painotti, että kasvisten käytön merkittävä lisääminen on ravitsemussuositusten yksi tärkeistä peruspilareista. Lyytikäinen nosti esiin palkokasvit, joiden tulisi olla pohjoismaisten suositusten mukaan merkittävä osa säännöllistä ruokavaliota.
”Palkokasvien osalta olemme tavattoman paljon jäljessä suosituksessa. Ne otettiin esille jo 2014 suosituksissa proteiininlähteenä joko pelkästään tai eläinperäisten proteiinien lisäksi. Silloin esitettiin, että desilitra ateriaa kohti olisi sopiva määrä. Tilanne kaiken kaikkiaan palkokasvien, pähkinöiden ja siementen osalta on äärimmäisen vaatimaton. 20 grammaa yhteensä vuorokaudessa on tämänhetkinen käyttötilasto”, Lyytikäinen sanoi.
Palkokasvien määrään ei pohjoismaisissa suosituksissa oteta kantaa, mutta Lyytikäisen mukaan tällä hetkellä tarkastellaan, onko kansallisella tasolla tarvetta ottaa kantaa tarkempiin määriin.
”Joka tapauksessa ne tulisi ottaa säännölliseksi osaksi ruokavaliota ja selkeästi suuremmaksi osuudeksi proteiinien saantia.”
Lyytikäinen esitteli merkittävimpiä muutoksia aiempiin ravitsemussuosituksiin. Listasimme alle Lyytikäisen mainitsemia muutoksia.
Vihannekset, juurekset, hedelmät ja marjat
- Vanha suositus: 500 g / päivä
- Nykytila: 14 % miehistä ja 22 % naisista syö suositeltavan määrän
- Pohjoismainen suositus: 500–800 g / päivässä (peruna ja palkokasvit eivät sisälly suositukseen)
Palkokasvit
- Vanha suositus: Noin 1 dl / ateria
- Nykytila: Vähäistä
- Pohjoismainen suositus: Merkittävä osa säännöllistä ruokavaliota
Kala
- Vanha suositus: 2–3 kertaa viikossa (annos noin 100–150 g)
- Nykytila: 27–36 g / päivässä
- Pohjoismainen suositus: 300–400 g / viikko (vähintään 200 g rasvaista kalaa)
Punainen ja prosessoitu liha
- Vanha suositus: Enintään 500 g / viikko
- Nykytila: 76 % miehistä ja 26 % naisista syö suositusta enemmän
- Pohjoismainen suositus: Enintään 350 g / viikko
Vaalea liha
- Vanha suositus: –
- Nykytila: Siipikarjan lihan kulutus selvässä kasvussa
- Pohjoismainen suositus: Enintään nykytaso, mielellään alle. Punaista lihaa ei tulisi korvata vaalealla lihalla
Maito ja maitovalmisteet, juustot
- Vanha suositus: 5–6 dl maitoa ja 2–3 viipaletta juustoa
- Nykytila: 2,6 dl maitoa / päivä, juustoa 37–44 g / päivä, kasvijuomien suosio kasvaa
- Pohjoismainen suositus: 250–500 g / päivä (10 g = 100 g maitoa)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
