Pohjalaisen leipäjuuston ja kainuulaisen juustoleivän nimisuoja hyväksyttiin – suojaa väärennöksiltä
Nimisuojauksen on tarkoitus suojata tuotteita nimen väärinkäytöltä ja väärennöksillä, joita voidaan myydä edullisempaan hintaan.
Leipäjuusto kuuluu oleellisena osana suomalaiseen juusto- ja ruokakulttuuriin. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariRuokavirasto on hyväksynyt nimisuojahakemukset Pohjalaiselle leipäjuustolle ja Kainuun juustoleivälle tai vaihtoehtoisesti Kainuulaiselle juustoleivälle.
Ruokaviraston tiedotteen mukaan molempien juustojen suojaus perustuu niiden maineeseen ja ne halutaan suojata suojattuna maantieteellisenä merkintänä.
Molempien suojattavien juustojen tuotekuvaus on samanlainen, mutta erilaisuus niiden välillä syntyy niiden maineesta. Näin nimisuojauksen kuvauksessa mainitaan:
”Pohjalainen leipäjuusto ja Kainuun juustoleipä/Kainuulainen juustoleipä ovat tuorejuustoja, jotka valmistetaan suomalaisesta pastöroidusta lehmän-, vuohen- tai poronmaidosta. Juusto on pinnaltaan tummapilkkuinen. Se on muodoltaan pyöreä tai suorakaiteen muotoinen ja litteä tuorejuusto. Tuote voidaan myydä joko kokonaisena, puolikkaana tai leikattuna pienempiin osiin tai kuutioihin.”
”Pohjalaisesta ei joulu tunnu joululta, jos jouluruokien joukosta leipäjuusto puuttuu.”
Ruokavirasto kertoo aiemmassa tiedotteessaan molempien juustojen historiasta.
Kainuulaista juustoleipää valmistettiin aiemmin lähes jokaisessa maatalossa ja taito periytyi eteenpäin. Kainuun Osuusmeijeri aloitti juuston teollisen valmistuksen perinteisen ohjeen mukaan 1960-luvulla.
Kainuun juustoleipä on ollut monien myyjäisten keskipiste lähes sadan vuoden ajan ja yksi merkittävistä myyjäispaikkakunnista oli Ristijärvi. Kainuun juustoleivän maantieteellisen alueen muodostavat Kainuun maakunta sekä Vaalan kunta.
Pohjalainen leipäjuusto on taas oleellinen osa pohjalaista ruokakulttuuria ja juhlaruokaperinnettä. Emäntälehdessä todettiin jo vuonna 1928 näin:
”Pohjalaisesta ei joulu tunnu joululta, jos jouluruokien joukosta leipäjuusto puuttuu.”
Pohjalaisen leipäjuuston valmistusperinteeseen kuuluivat aikanaan erilaiset puiset juustolaudat ja -muotit, joiden avulla juustot muotoiltiin ohuemmiksi, avotulella nopeasti kypsyviksi levyiksi.
Pohjalaisen leipäjuuston maantieteellisen alueen muodostavat Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.
Lopullisen päätöksen nimen rekisteröinnistä tekee Euroopan komissio. EU:ssa on suojattu tähän mennessä noin 3650 nimitystä, joista 14 on suomalaisia. Suomalaisista rekisteröidyistä nimityksistä 12 kuuluu maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin ja kaksi tislattuihin alkoholituotteisiin.
Nimisuojauksen tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Suojaus auttaa myös tuotteiden tunnettavuudessa sekä markkinoinnissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
