Tomaattia pidettiin aluksi sopivana vain noitien keitoksiin ‒ tällainen on vihannesosaston suosikin tarina

Tomaatit vaikuttivat eurooppalaisille alkujaan epäilyttäviltä. Kuva: Jarno Mela

Tietokirjailija Mari Koistinen käsittelee tuoreessa kirjassaan Lautasmatka ‒ poimintoja ruuan historiasta mielenkiintoisella tavalla ruoan historiaa. Mukana on suomalaisille erittäin tuttu tomaatti, jota keskivertosuomalainen syö vuodessa noin 12 kiloa.

Tomaatti saapui Eurooppaan 1500-luvun alussa ja keräsi jalansijaa erityisesti Italiassa ja Espanjassa, jotka ovat tunnettuja sen käytöstä ruoissaan. Aluksi sitä pidettiin kuitenkin koristekasvina, sillä perunan tapaan sitä pidettiin epäilyttävänä ja jopa myrkyllisenä.

Myrkyllisyysväitteet saattavat juontaa tapauksiin, jossa ylimystö nautti tomaattia tinalautasilta, joilta tomaatin hapot saattoivat irrottaa lyijyä, joka johti myrkytykseen. Tämä teoria saattaa kuitenkin olla väärä, sillä tina-astiat olivat harvinaisia, eikä tomaatin hapot ole tarpeeksi vahvoja liuottamaan tarpeeksi suurta määrää lyijyä astioista.

Koistinen mainitsee kirjassaan ehkä todennäköisemmäksi vaihtoehdoksi sen, että tomaatti yhdistettiin noituuteen ja rohtoihin, joita noidat käyttivät. Tomaatti muistuttaa rohtomandrakea, jota pidettiin yhtenä noitien keitosten aineena.

Flaamilaisen kasvitieteilijä Rembert Dodoensin piirtämä kuva rohtomandrakesta vuodelta 1583. Kuva: Public domain, Wikimedia Commons

Epäselvyyttä aiheutti myös se, mihin kasvitieteilijät luokittelivat tomaatin, koska se ei solahtanut suoraan vanhojen kasvien luokitusjärjestelmään, joka perustui jo Rooman valtakunnan ajalle. Kasvitieteellisesti tomaatti on marja, eikä hedelmä tai vihannes.

Epäilyille tomaatin myrkyllisyydestä oli perää, sillä tomaatin juuret ja lehdet sekä raa’at vihreät tomaatit sisältävät myrkkyä, glykoalkaloideja, joita kutsutaan tomaateissa tomatiiniksi. Tomatiini voi aiheuttaa pieninäkin annoksina pahoinvointia. Tomaatin kypsyessä glykoalkaloidit haihtuvat.

Ajan myötä tomaatti alkoi tulla hyväksytymmäksi. 1700-luvulla se alkoi yleistyä ja 1800-luvulle tultaessa esilaiset soseet ja murskat olivat jo käytettyjä.

Ensimmäinen ketsuppi saapui Yhdysvaltojen markkinoille vuonna 1837. Nykyisen kaltainen ketsuppi syntyi, kun Henry J. Heinz toi markkinoille paksumman ja kalliimman ketsupin 1900-luvun alussa.

Nykyään tomaatti kuuluu vahvasti suomalaisten ruokavalioon. Pelkästään kotimaisia tomaatteja syömme noin seitsemän kiloa henkeä kohden vuodessa. Tomaattia kehitetään jatkuvasti geenieditoinnilla ja esimerkiksi sen D-vitamiinipitoisuutta yritetään nostaa.