Leipä vai limppu – Sarka-museon näyttely valaisee ruisleivän historiaa

Ruisleipä on suomalainen erikoisuus, joka maistuu niin vanhoille kuin nuorille. Kuva: Jaana Kankaanpää

Miksi juuri ruis on ollut suomalaisille niin tärkeä leipävilja? Miksi reikäleivässä on reikä? Entä paljonko suomalainen syö keskimäärin ruisleipää vuodessa?

Suomalainen ruisleipä nyt ja ennen -näyttely pureutuu rukiin viljelyn historiaan ja ruisleivän merkitykseen suomalaisessa ruokavaliossa.

Ruisleipä valittiin Suomen kansallisruuaksi vuonna 2016, mutta se on ollut jo pitkään arvostettu ja tärkeä osa ruokavaliota. Läntisessä ja itäisessä Suomessa on suosittu erityyppistä leipää: lännessä kovaa ja idässä pehmeää limppua.

Ruista on hyödynnetty myös muuhun kuin leivontaan. Siitä on tehty maalia tai oljista himmeleitä.

Näyttelyssä selviävät niin taikinajuuren ja ruisleivän leivonnan salat kuin rukiin viljelyn vaiheet ennen maatalouden koneistumistakin. Suomalaisten rukiin käyttö on aikojen kuluessa vähentynyt ruokavalion muuttuessa, mutta kotimaisesta rukiista leivotulla leivällä riittää yhä kysyntää. Nykyisin ruisleipää saa monessa muodossa näkkileivästä patonkiin ja paahtoleipään.

Ruisleipänäyttely on esillä Sarka-museossa Loimaalla vuoden 2018 loppuun asti.