K-ryhmä tutki: Kuluttajilla voimakkaampi huoli kotimaisen ruokatuotannon säilymisestä kuin koskaan – tältä näyttää ensi vuoden ruokakori

Ensi vuoden ruokakorissa on muun muassa eri värisiä porkkanoita, ilmastoystävällisiä silakoita, kanaa, kaurajauhista ja terveysshotteja. Kuva: Jaana Kankaanpää

”Tämän vuoden suurimpia puheenaiheita ovat olleet suomalainen ruoka, uudet kasviproteiinit ja ilmastonmuutos. Myös muovipakkaukset ja ruokahävikki ovat keskusteluttaneet”, toteaa K-ryhmän tavarakaupan johtaja Harri Hovi.

K-ryhmän ruokailmiötutkimuksen mukaan vahvimpien ruokatrendien joukkoon nousevat niin ruuan alkuperän entistä suurempi arvostaminen kuin ilmastotietoisuus.

K-ryhmän asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar toteaa, että kuluttajilla on voimakkaammin kuin koskaan huoli suomalaisen ruokatuotannon säilymisestä. 78 prosenttia olisi valmis maksamaan ruuasta nykyistä enemmän, jos tuottaja saa siitä suuremman korvauksen.

K-ryhmällä on vuodesta 2015 ollut Tuottajalle kiitos -tuotteita, joista se on kerännyt 2,7 miljoonaa euroa tuottajille. Kampanjassa mukana olevien tuotteiden myynti on noussut 5–15 prosenttia.

”Tuottajalle kiitos -tuotteita on nyt noin 70. Ensi vuonna määrä aiotaan kaksinkertaistaa”, Jungar toteaa.

”Kuluttajat haluavat tuntea koko tuotantoketjun, sen, mistä ruoka on tullut. Läpinäkyvyyden vaatimus on voimistumassa.”

Tiedostavaan kuluttamiseen liittyy ilmastokeskustelu. Jungarin mukaan nuorilla alkaa olla jo ilmastoahdistusta – he sanovat, etteivät tiedä, mihin voi luottaa. Kauppa aikookin lisätä hiilijalanjälkilaskureiden tyyppisiä palveluita, jotta kuluttajat tietäisivät ostostensa ilmastovaikutukset.

”Kuluttajat kaipaavat konkreettisia neuvoja, miten pienentää hiilijalanjälkeä, eräänlaista ekovalmennusta”, Jungar sanoo ja mainitsee keinoina esimerkiksi kasvisten monipuolisen käyttämisen, täysjyväviljatuotteet ja luonnonkalan syömisen.

Ensi vuonna kasvavia trendejä ovat myös uudet kasvisruuat, helpot ja nopeat terveelliset syötävät ja erilaiset erikoisruokavaliot.

”Gluteeniton, maidoton ja sokeriton ovat vasta alkua”, Jungar ilmoittaa. Odotettavissa on esimerkiksi senioreille räätälöity ruokavalio.

Myös etnisten tuotteiden suosion kasvu jatkuu. Aasia on yhä pinnalla ja sieltä erityisesti Japani ja Korea. Sushista on tullut suositumpaa kuin kalapuikoista ja kaupat pykäävät omia sushikeittiöitään.

”Kun meillä Keskossa oli kymmenvuotiaita lapsia vieraana, niin kolme neljästä ilmoitti lempiruuakseen sushin”, Jungar kertoo.

Lajikehifistely nousee. Enää ei ole vain porkkanoita ja perunoita, vaan halutaan tiettyjä lajikkeita.

K-ryhmä veikkaa myös luomun suosion nousua. ”Puhdas ja turvallinen ruoka ei ole maailmalla itsestään selvyys, mikä myös nostaa luomun arvostusta”, Jungar arvioi.

Lihaa korvaavia tuotteita on tänä vuonna tullut markkinoille runsaasti. Niiden myynti on noussut 30 prosenttia, mutta on silti vasta yksi prosentti lihan myynnistä. Harri Hovi arvioi kulutuksen kuitenkin kasvavan, kun valikoima laajenee.

Vaikka lihankulutus on pysynyt aika ennallaan, liharyhmän sisällä on tapahtunut muutosta. Sianlihan kulutus on laskenut ja broilerin noussut.

Hovi ei kuitenkaan usko, että joulukinkkujen kysyntä romahtaisi.

”Kinkkujen myynti tulee jatkumaan samanlaisena kuin viime vuonna.”