Tämän verran pitää syödä kauraa, että saat terveyshyödyt – Fazer odottaa kauratuotteille suurta kysynnän kasvua

Viljavalmisteet ovat maidon ja lihan ohella kolme suurinta proteiinin lähdettä pohjoismaisessa ruokavaliossa. Kaurassa on enemmän proteiinia kuin muissa viljoissa. Kuvassa kaurapuuroa marjakeiton kera. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kaura on viime vuosina noussut superfoodiksi, jonka terveysvaikutuksista puhutaan paljon.

Sille on hyväksytty terveysväitteitäkin eli sen beetaglukaanin sanotaan edistävän veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina ja vähentävän veren kolesterolia. Tiedetään myös, että kauran liukoiset kuidut tekevät hyvää suolistolle.

Jotta terveysvaikutukset saa, beetaglukaania pitäisi saada noin kolme grammaa päivässä. Fazerin ravitsemusasiantuntijan Marika Laaksosen mukaan se tarkoittaa esimerkiksi, että söisi aamulla puuroannoksen (noin 1,5 grammaa beetaglukaania), päivällä kaksi viipaletta kauraleipää (noin 1 gramma) ja lisäisi jugurttiin ruokalusikallisen voimakaurajauhetta (noin 1 gramma).

”Kauran etuna on myös, että se sisältää muita viljoja enemmän proteiinia ja on miedon makuista. Se sulaa samaan tapaan kuin muut kasviproteiinit, ja sulavuus paranee, kun kauraa prosessoidaan”, Laaksonen toteaa.

Kaurassa on myös runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja ja se sisältää E-vitamiinia. Niinpä kauraöljyä käytetään ihon- ja hiustenhoitotuotteissa pehmentämässä ja kosteuttamassa.

Fazerin uusi ksylitolitehdas Lahdessa käyttää raaka-aineenaan tuotannostaan ylijäävää kaurankuorta, joka aiemmin meni polttoon tai porojen ruuaksi. Kuva: Petteri Kivimäki

Fazerin uusin kaurakeksintö on valmistaa ksylitolia kauran kuoresta. Ksylitolia on valmistettu Suomessa aiemminkin, mutta se on tehty ulkomailta tuodusta ksyloosista.

Fazerilla työskentelevä Anna Nicol huomasi, että ksylitolia voidaan valmistaa myös kauran kuoresta. Kuoret ovat yleensä menneet eläinten rehuksi tai polttoon.

Viime keväänä Lahdessa käynnistynyt Fazerin kauraksylitolitehdas tuottaa nyt ksylitolia, josta Fazer itse käyttää osan omiin tuotteisiinsa kuten esimerkiksi pastilleihin ja hilloihin ja myy loput muulle teollisuudelle. Noin 90 prosenttia Fazerin ksylitolista menee vientiin.

Avenantramidit ovat kauran uusin tutkittava ainesosa. Ne ovat antioksidantteja, joita on vain kaurassa.

Ne suojaavat kauranjyvää hapettumiselta ja tuholaisilta, ja niinpä nyt tutkitaan, voisivatko ne hyödyttää myös ihmisiä vahvan antioksidanttivaikutuksensa vuoksi.

Eniten avenantramideja on kauran kuorikerroksessa, mutta niitä esiintyy muissakin kauran osissa ja kaikissa kauratuotteissa. Meneillään on tutkimuksia muun muassa avenantramidien vaikutuksesta ihon kutinaan ja kuivuuteen, veren rasva-arvoihin ja lihaskipuihin liikunnan jälkeen.

Lautasellisessa kaurapuuroa on lähes 2 milligrammaa avenantramideja. Tutkimuksissa käytetyt avenantramidiannokset ovat vaihdelleet yhden ja 20 milligramman välillä.

Kasvipohjaisten tuotteiden, kuten kaurajuomien, kysyntä kasvaa vauhdilla. Fazerilla tämä on huomattu – se on investoinut kolmen viime vuoden aikana 200 miljoonaa euroa kotimarkkinoihin ja suurin osa investoinneista kohdistuu kauraliiketoiminnan kehittämiseen.

Viime helmikuussa Fazer osti ruotsalaisen Trensums Food AB:n, joka valmistaa Tingsrydissä kaurajuomia viikossa saman verran kuin Suomessa Korialla kuukaudessa. Tingsryd keskittyykin kaurajuomiin ja Korialla valmistetaan kaurajuomien lisäksi välipala- ja ruuanvalmistustuotteita.

Viisi vuotta sitten perustetussa Fazer Lifestyle Foods -yksikössä on jo noin 700 työntekijää ja sen liikevaihto on 250 miljoonaa euroa. Se valmistaa kaurajuomia, aamiaistuotteita, välipaloja ja smoothieita sekä yritysasiakkaille jauhoja, jauhosekoitteita ja leivontaparanteita.