Ruoka

Tämä suomalaisten suosikkielintarvike on yllättäen hävikkiykkönen – ruuan haaskaamisesta valmistui tuore tutkimus

Kuumien juomien lisäksi eniten hävikkiä syntyy kasviksista ja maitotuotteista.
Tuija Manneri
Paulig ja Luke tutkivat kahvihävikkiä: Yli kaksi litraa suosikkijuomaa lorotetaan viemäriin vuosittain per suomalainen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen ruokahävikkitutkimuksen mukaan kahvin, teen ja kaakaon yhteishävikki johtaa hävikkimäärissä monia muita elintarvikkeita.

Suomalaiset kaatavat kahvia viemäreihin vuosittain noin 2,5 litraa henkilöä kohden ja lähes neljä litraa taloutta kohden. Tämä muodostaa noin 13 prosenttia kotitalouksien vuosittaisesta ruokahävikistä.

Kahvikupilliseen ja ruokahävikkiin liittyviä tottumuksia on kuitenkin helppo muuttaa vastuullisempaan suuntaan kiinnittämällä huomiota arjen käytäntöihin, kertoo Paulig tiedotteessaan.

Luken yhteistyössä Pauligin kanssa tekemän tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin syy kahvihävikin syntymiseen on se, että sitä valmistetaan kerralla liikaa.

Kahvihävikkiä syntyy varsinkin sellaisissa talouksissa, joissa kahvia juodaan paljon ja useasti, ei esimerkiksi vain viikonloppuisin tai arkisin.

Maantieteellisesti tarkasteltuna kahvihävikkiä syntyy erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas Helsingissä ja Uudellamaalla hävikki on pienempää.

Eniten hävikkiä kotitalouksissa syntyy kuumien juomien lisäksi kasviksista ja maitotaloustuotteista.

Kaikkiaan suomalaiset heittävät ruokaa hukkaan vuosittain noin 20 kiloa henkilöä kohden, josta noin 13 prosenttia syntyy kahvista, selviää vuoden 2019 lopussa toteutetusta ruokahävikkitutkimuksesta.

Suomalaiset ovat kahvikansaa: Pauligin kahvikulutustutkimusten mukaan suomalaisista noin 88 prosenttia juo kahvia ja keskimääräinen päivittäinen kulutus on yli kolme kupillista. Noin 70 prosenttia suomalaisista juo aamukahvia.

Luken ruokahävikkitutkimuksen mukaan aamukahvista syntyy eniten ruokahävikkiä, kun osa valmistetusta kahvista päätyy viemäriin. Kahvin suuri osuus ruokahävikkikokonaisuudessa yllätti Luken tutkijat Hanna Hartikaisen ja Inkeri Riipin.

"Tässä tutkimuksessa arvioimme ensimmäistä kertaa nestemäisen hävikin osuuden kotitalouksissa, joten vertailutietoa aiemmista määristä ei ole", Hartikainen ja Riipi kertovat.

Kahvin matka alkuperämaista suomalaisen kuluttajan kuppiin on pitkä ja sisältää useita erilaisia työvaiheita.

Kahvituotannon hiilijalanjäljestä suurin osa muodostuu kahvipapujen viljelystä alkuperämaissa. Toiseksi suurin ilmastovaikutus syntyy kahvia keitettäessä ja nautittaessa.

"Jokainen yksittäinen kahvipapu on arvokas ja sen eteen on tehty paljon töitä. Paulig toimii kahvin ilmastovaikutusten pienentämiseksi sekä kahvin alkuperämaissa että omilla tuotantolaitoksillaan. Lisäksi haluamme ymmärtää vielä paremmin, miten voisimme yhdessä suomalaisten kanssa vähentää kahvin keittämisestä ja hävikistä aiheutuvia vaikutuksia", sanoo Pauligin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lea Rankinen.

Kotitaloudet voivat tehdä paljon kahvihävikin ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Paulig haastaakin nyt kaikki kahvinjuojat mukaan vähentämään hävikkiä.

"Ole energiapihi. Älä valuta vettä hukkaan kahvia valmistaessasi ja keitä kerralla vain sen verran kahvia kuin juot."

Rankisen mukaan kahvia ei kannata seisottaa päällä olevassa kahvinkeittimessä, vaan mahdolliset ylijääneet kahvit kannattaa kaataa termariin tai vaikka jääpalamuotteihin tulevia kahvihetkiä varten.

"Kahvinpurujen hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana. Olen kuullut, että käytettyjä kahvipuruja on hyödynnetty esimerkiksi kasvimaan lannoitteena, hiekoituksena ja kasvonaamioissakin", Rankinen vinkkaa.

Ilmastoystävälliset kahvin valmistusvinkit:

1. Vältä hävikkiä: valmista kahvia vain sen verran kuin on juojia. Jos valmistat kerralla enemmän kahvia, kaada kahvi termoskannuun. Kahvi säilyy termarissa tuoreena puolisen tuntia. Ylijääneen kahvin voi myös pakastaa kahvijääpaloiksi, jotka sopivat kuuman kahvijuoman viilentämiseen tai nautittavaksi sellaisenaan esim. maidon kanssa. Kahvia voi lisäksi käyttää useissa erilaisissa kastikkeissa, dipeissä ja leivonnassa.

2. Säästä sähkössä: Pidä kahvinkeitin päällä vain kahvin valmistuksen ajan. Älä seisota kahvia pannulla.

3. Kierrätä kahvinpurut: kompostoi kahvipurut tai lajittele ne biojätteeseen – jos sinulla on omalla pihalla ruusupensas, voit viedä porot myös sen juurelle. Talvella kahvinpuruja voi käyttää hiekoitteena. Kahvinpurut soveltuvat myös kauneudenhoitoon, niitä voi käyttää esimerkiksi ihon kuorintaan.

4. Kahvikupin ja pannun peseminen: pese kahvikupit ja pannu tiskikoneessa, suosi täysiä koneellisia.

5. Kahvipaketista on moneksi: Kahvilaminaatti on kestävää askartelumateriaalia ja siitä voi askarrella arjen käyttöesineitä kuten kauppakasseja, leipäkoreja, koruja, koriste-esineitä, liukureita ja pannunalustoja. Jos et hyödynnä pakettia askartelussa, lajittele tyhjä kahvipakkaus muovinkeräykseen.

Pakkausten kehittäminen on edelleen yksi Pauligin keskeisistä painopistealueista, ja tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki yrityksen pakkaukset valmistetaan uusiutuvista tai kierrätetyistä materiaaleista ja ne voidaan myös kierrättää. 

Luke: Ruokahävikkiseuranta

Lue myös:

Baristamestari neuvoo: Näillä viidellä konstilla saat kahvikupillisesta parhaan nautinnon

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Näiden kolmen ruokatuotteen vientiä suomalaiset tehostaisivat

Kultainen Juustohöylä -palkinto Jukolan Juustolle – voittajajuustot syntyvät veljesten yhteistyönä

"Iskee tarinaa kuin kapakassa kaverille juttelisi" – ruokatoimittajat valitsivat Japanin katuruoka -kirjan vuoden parhaaksi kotimaiseksi

Hans Välimäki kertoo, mitkä ovat suomalaisten ravintoloiden suurimmat ongelmat – lisäksi hän paljastaa pahimmat ammatilliset mokansa