Jokainen suomalainen heittää vuosittain noin 50 tuhtia ateriaa roskiin
FAO:n karkean arvion mukaan maailmanlaajuinen ruokahävikki voi olla jopa kolmannes kaikesta tuotetusta ruuasta.
Ruokahävikkiä tapahtuu kaikissa ruokaketjun vaiheissa. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa kotitalouksien ruokahävikki on noin 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa eli noin 23 kiloa asukasta kohti. Toisin sanoen jokainen suomalainen heittää vuosittain noin 50 tuhdin aterian edestä ruokaa roskakoriin.
Tiistaina 29. syyskuuta vietetään ensimmäistä kertaa YK:n kansainvälistä ruokahävikkipäivää. Päivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta ruokahävikin vaikutuksista muun muassa ruokaturvaan ja ympäristöön.
Nälkää näkevien ihmisten määrä on ollut hitaassa nousussa vuodesta 2014 alkaen. Syömätön ruoka aiheuttaa myös 8–10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n vuoden 2011 karkean arvion mukaan kolmasosa maailmassa tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Ruokahävikkipäivän avulla ilmiöstä on tarkoitus kerätä myös aiempaa enemmän tietoa. Silloin on mahdollista tehdä entistä tarkempia arvioita hävikin määrästä.
Matsmartin Kantar TNS:llä toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaisista noin neljäsosa arvioi hävikin ympäristövaikutukset oikein. Suomalaisten tietämys hävikistä oli kuitenkin paremmalla tasolla kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Niissä vastaajista hieman yli kymmenesosa arvioi hävikin ympäristövaikutukset oikein.
Syömäkelpoista ruokaa hukataan jokaisessa ruokaketjun vaiheessa. Hieman alle puolet ruuasta hukataan viljelyn, kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Loppu hävikki aiheutuu ravintoloissa, kaupoissa ja kotitalouksissa.
Viljelyn, varastoinnin ja kuljetuksen aikana hukataan ruokaa muun muassa heikon osaamisen, vääränlaisen säilytyksen ja huonon infrastruktuurin seurauksena. Kotitalouksissa ja kaupassa hävikkiä aiheuttavat ateriasuunnittelun puute ja ruuan huono säilyvyys.
Suomessa kotitaloudet ovat suurin hävikin aiheuttaja. Kotitalouksien hävikki on noin 30 prosenttia kaikesta Suomen ruokahävikistä.
Suomalaisista kuluttajista 64 prosenttia katsoi, että ruokahäivin vähentäminen on ennen kaikkea yksilön vastuulla. Vain 7 prosenttia piti hävikin vähentämisen poliittisen päättäjien asiana.
"Se tuntuu ehkä hieman liian suurelta yksilötason vaatimukselta. Moni meistä ei myöskään ottaisi harteilleen esimerkiksi siirtymistä täysin fossiilittomaan sähköntuotantoon maailmanlaajuisesti. Sen sijaan vastuu taitaa kuulua enemmänkin poliittisille ja vastaaville päättäjille”, sanoo Matsmartin Suomen maajohtaja Michaela Böckelman.
Esimerkiksi EU on asettanut tavoitteeksi puolittaa asukaskohtaisen ruokahävikin koko Unionin alueella vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa tavoitteeksi on asetettu puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
Lue myös:
Ruoka-apua rassaa resurssipula: Leipää ja kasviksia päätyy vieläkin runsaasti jätteeksi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
