Ruoka

"Eläimen syöminen ja syödyksi tuleminen on ookoo" – huippukokki Henri Alén ja tutkija Lauri Reuter tutustuivat kymmenen maan ruuantuotantoon ja yllättyivät

Henri Alénin käsitys geenimuuntelusta muuttui täysin ja Lauri Reuter hämmästyi omaa reaktiotaan broilerkasvattamossa käynnin jälkeen.
Ylen Kuvapalvelu
Henri Alén (vas.) ja Lauri Reuter ihmettelivät soluista kasvatettua kananugettia Eat Just -nimisessä firmassa San Franciscossa. Nugettia tarjoaa kokki, tutkimus- ja kehityspäällikkö Joshua Hyman.

Uusi yhteispohjoismaisesti tuotettu tv-sarja Voiko tätä syödä? tulee katsottavaksi Yle Areenaan maaliskuun alussa. Siinä kokki Henri Alén ja biotekniikan tohtori Lauri Reuter käyvät kymmenessä maassa selvittämässä, mitä tulevaisuudessa syödään.

Ohjelman idea on yhdistää tiede ja teknologia ruokaan ja reissaamiseen. Reuter on ohjelman tiedemies ja Alén epäilevä Tuomas, jolla on kosketus siihen, mistä ihmiset tykkäävät tai eivät tykkää.

”Tiede saattaa löytää ratkaisuja, mutta ovatko ne vain jotain Marsista tulleita visioita vai toimivatko ne käytännössä. Siitä me keskustellaan”, miehet sanovat.

He haluavat viedä keskustelun juupas-eipäs-väittelystä eteenpäin ja tuoda mukaan ratkaisuja myös kaukaa. ”Ohjelma on kurkistus tulevaisuuteen.”

Ohjelman tekeminen alkoi juuri ennen korona-aikaa. Kuvausryhmä vieraili Japanissa, Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa ja Suomessa.

Korona-aikana käytiin virtuaalisesti vielä Israelissa, Ranskassa, Saksassa ja uudelleen USA:ssa.

Vauhdikkaasti etenevässä sarjassa seilataan Japanin merellä kalastamassa tonnikalaa ja ajellaan pitkin USA:n länsirannikkoa ihmettelemässä valtavia karjankasvattamoja.

Alénille mieleenpainuvin oli käynti Kanadassa Prince Edwardin saarella, missä kasvatettiin geenimuunneltua lohta. Salaisessa tukikohdassa oli päässyt käymään harvempi ihminen kuin avaruudessa konsanaan, Alén toteaa.

”Olin ollut geenimuuntelua vastaan, se tuntui ahdistavalta. Mutta se lohi oli hemmetin hyvää maultaan ja rakenteeltaan ja sitä pystyttiin tuottamaan tehokkaasti. Käsitys geenimuuntelusta muuntui täysin. Se oli semmoinen selkä seinää vasten -reissu.”

Toinen Alénille pysäyttävä paikka oli Kalifornia.

”Oltiin oltu Meksikossa, missä oli todella kuivaa ja paha vesipula. Ajettiin sieltä Kalifornian läpi San Franciscoon, ja tien varrella kasvoi pelkkää mantelia ja appelsiinia. Kun ajatteli sitä kasteluveden vähyyttä, niin totesi, että Suomihan on ihan paratiisi."

"Meillä ei ole tuollaista monokulttuuria, että olisi satoja kilometrejä yhtä peltoa, ja meillä on pohjavettä riittämiin. Meillä on aika helvetin hyvin monet asiat ja niistä kannattaa pitää huolta”, Alén tuumaa.

Ruokateknologiasijoittajalle ja tekno-optimistiksi itseään tituleeraavalle Reuterille monet paikat olivat ennestään tuttuja. Häneen teki yllättävimmän vaikutuksen suomalainen broilerkanala.

"Se oli yksi siisteimmistä paikoista ja asiat olivat älyttömän hyvin. Kaikki oli puhdasta ja ammattimaisesti hoidettua. Mutta sen käynnin jälkeen en ole syönyt broileria."

Reuter sanoo miettineensä paljon resurssitehokasta ruokaa ja toteaa, että broileri on sitä. Hän oletti olevansa teknologiaorientoitunut ja rationaalinen. Mutta käytyään broilerkasvattamossa häntä järkytti, miten eläimestä on tullut osa koneistoa. Tiput tulevat, kasvavat tietyn ajan ja sitten ne poimitaan hihnalle.

"Sain Kaliforniassa suuhuni kanan soluista tehdyn nugetin, joka maistui ihan kanalle. Mietin aiemmin, miksi sellaista pitää tehdä, kun kana on jo niin hyvä tuotantoeläin. Mutta se nugetti olikin eettisesti helpompi nieleskellä, koska se ei ollut ollut eläin", Reuter pohtii ja ihmettelee omaa reaktiotaan.

Hän on sentään kasvanut maatilalla, missä oli kanoja.

"Vaikka eläintuotanto monessa mielessä olisi Suomessa ihan järkevää, niin nyt pohdin, onko meillä oikeutta siihen, kun on olemassa uusia teknisiä vaihtoehtoja."

"Eläimen syöminen ja syödyksi tuleminen on ookoo, mutta kyse on siitä, miten lihaa tuotetaan. Onko se pelkkä teollinen prosessi?"

Kurkistettuaan ruuan tuottamisen erilaisiin mahdollisuuksiin miesten ajatus siitä, miten syöminen kehittyy vaikkapa seuraavan kymmenen vuoden aikana, ei muuttunut. "Se, mitä syödään, ei muutu, mutta uskon, että tuotantotavat muuttuvat. Yrityksillä on kovat paineet muuttaa tuotantotapoja eettisiksi."

"Pallerot lautasella eivät muutu, mutta ne voidaan tuottaa eri tavalla kymmenen vuoden päästä", ennustaa Reuter. "Uudet teknologia mahdollistavat paljon."

Vaikutukset maatalouteen ovat hitaampia, miehet veikkaavat. Kiertotalous yleistyy. "Jos Suomi haluaa, se pystyy olemaan mallimaa ruuan tuotannossa ja viemään osaamista muualle."

"Kun tulimme takaisin Suomeen, niin tuli tunne, että ymmärretäänköhän me, miten hyvin meillä on asiat ja osataanko arvostaa, että ne pysyisivät ja kehittyisivät", Alén sanoo.

Reuterin mielestä meidän pitäisi nostaa katse omasta pellon pientareesta ja katsoa, mitä maailmalla tapahtuu. "On virkistäviä ja mahdollisia tulevaisuuksia."

"Kun väestö kasvaa, niin me tarvitaan uusia ratkaisuja. Mutta ne ovat oikeasti mahdollisuuksia. On toivoa hyvän makuisesta tulevaisuudesta."

Voiko tätä syödä -sarja on nähtävissä Pohjoismaissa ja myöhemmin Espanjassa mahdollisesti myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Sarja alkaa Ylellä tiistaisin 2. maaliskuuta.

Lue myös:

Munaa ilman kanaa, olutta virtsasta? Maaliskuussa alkaa tv-sarja, joka pureutuu ruuan tulevaisuuteen

Asiantuntijoiden reseptejä tulevaisuuden ruokaan: kouluruuasta vientituote ja paluu syömisessä 70-luvulle – ruuan halventaminen ei johda ilmastoviisaaseen maatalouteen

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kymmenen ruokapalvelua mukaan kestävyysohjelmaan – ammattikeittiöt kehittävät muun muassa malleja hävikin vähentämiseksi ja vegaani- ja kasvisruuan lisäämiseksi

Kärsitkö puutteesta? Yksipuolinen ruokavalio kostautuu näiden ravintoaineiden puutoksena

Perheyrityksen havupuu-uutejuomasta vuoden terveystuote – tavoitteena kotimaan kasvu, kysyntää myös ulkomailla

Vuoden 2020 gluteeniton tuote tehdään kotimaisesta täysjyväkaurasta – vuoden gluteeniton yritys on ansioitunut pitkäjänteisessä tuotekehityksessä