Ruoka

Frantsilan yrttitila sai alkunsa nuorenparin innostuksesta: "Se on meidän kutsumuksemme, saada toiset hyvälle mielelle ja tehdä hyvää”

Frantsilan luomuyrttitilan emäntä Virpi Raipala-Cormier pitää elämäntehtävänään levittää hyvää oloa ihmisille.
Jarno Mela
Virpi ja James Cormierin yksi hyvinvoinnin pilari on ollut positiivinen palaute. ”Kun koet onnistuvasi ja saat antaa toisille iloa, niin siitä saa valtavasti voimaa jaksaa eteenpäin.”

Kymmenen litran kattila papupataa porisee Hämeenkyrössä Raipala-Cormierin keittiössä, joka on vanhan hirsitalon toisessa kerroksessa. Virpi Raipala-Cormier on keittänyt pataa kerralla niin paljon, että siitä riittää pakastettavaksikin.

Keittiön kattoon on viritetty naru, jossa roikkuu kuivattuja mäkimeiramikimppuja. Maustehyllyssä seisoo rivi yrttejä ja uutteita ja koti on pullollaan erilaisia asetelmia rukinlavoista posliinikuppeihin ja antiikkinukkeihin.

Runsas ja rönsyilevä, sellainen on Frantsilan tila ja sen emäntä. Pitkätukkaisena vaaleanvihreässä housupuvussaan nainen näyttää luonnonläheiseltä ja rennolta. Silti hän on samalla ahkera yrittäjä, joka on luonut luomuyrteistä ja villivihanneksista Suomen tunnetuimpiin kuuluvan ekokosmetiikka­brändin ja levittänyt kasvilääkinnän ja kasvissyönnin sanomaa koko kansalle.

”Moni on meidän esimerkin kautta saanut työtä ja alkanut viljellä ja valmistaa näitä tuotteita. Sitä pidän tärkeänä”, Virpi Raipala-Cormier sanoo.

1970-luvun lopulla Virpi Raipala valmistui agronomiksi maanviljelyskemiasta ja -fysiikasta. Hän lähti töihin Yhdysvaltoihin ja sieltä Kanadaan, koska oli kuullut, että siellä on yrtteihin paneutunut agronomi.

”Ajattelin myös, että olis kiva, jos löytäis ittellensä puolison. Yksi nainen vinkkasi Jimistä, niin lähdin sinnepäin.”

Kanadalaisesta James Cormierista tuli kuin tulikin Virpin puoliso. Nuoret rakastuivat ollessaan samalla shiatsuhoitajakurssilla. Toukokuussa 40 vuotta sitten he tulivat Hämeenkyröön Virpin kotiin häämatkalle. Ja sille tielle jäivät.

Pariskunta alkoi viljellä yrttejä Virpin äidin puoleisella Frantsilan sukutilalla, joka sijaitsi parin kilometrin päässä Virpin kotitilasta Raipalasta.

Perheeseen syntyi kaksi poikaa, Valo ja Jupiter, jotka molemmat ovat nykyisin Frantsilassa töissä. Työntekoa jatkavat vielä Virpi ja Jameskin, vaikka ovat lähempänä seitsemää- kuin kuuttakymmentä. Eläkkeelle jäämistä he eivät ole ajatelleet. ”Teemme täyttä päivää töitä. Tämä on meille kutsumus”, Virpi toteaa.

Virpi Raipala perusti ensimmäisen yrttitarhansa jo 14-vuotiaana professori Toivo Rautavaaran innoittamana. Mummunsa tilalla hän viljeli yrttien lisäksi parsakaalia ja kasviksia ja myi niitä Tampereen toreille ja ravintoloihin.

1980-luvun alussa Virpi osti Frantsilan tilan äidiltään ja alkoi panostaa yrttiviljelyyn. Ensiesiintyminen Frantsilana oli vuonna 1983 Helsingin Käden taito -messuilla, missä Virpi ja James myivät yrttiteetä, ihonhoitoöljyjä, mehiläistuotteita ja salaatinkastikkeita.

Oppi yrttituotteisiin oli peräisin Amerikasta, missä Virpi oli ollut yrttitiloilla töissä ja oppimassa.

”USA:n suurin luomuyrttitila oli siihen aikaan 80 hehtaaria. Meillä oli Frantsilassa alkuvuosina yrteillä puolitoista hehtaaria ja nyt on 5–6 hehtaaria.”

Luomuviljely oli 1980-luvun Suomessa vielä aika uutta. Raipala-Cormierit alkoivat vetää Hämeenkyrössä kursseja kompostoinnista, yrttien käytöstä, kasvihoidoista ja erilaisista terapioista. Entiseen mummulaan syntyi Frantsilan Hyvän Olon keskus.

Vuonna 1987 pariskunta avasi Tampere-Vaasa-tien varteen vanhaan koulurakennukseen Kehäkukka-ravintolan ja myymälän, missä saattoi sekä nauttia kasvisruokaa että tutustua näytetarhoihin ja tilan tuotteisiin.

Pian työtä alkoi olla niin paljon, että jostain oli luovuttava. Kehäkukkaan haettiin ulkopuolinen yrittäjä 25 vuotta sitten ja Hyvän Olon keskukseen 20 vuotta sitten. Mutta yrttejä ja niiden jalostusta ja opettamista Frantsila ei lopettanut.

Jarno Mela
Kehäkukassa käy kesällä noin parisataa ruokailijaa päivässä. Yritys toimii vuonna 1875 rakennetussa kansakoulussa.

”Mehän ollaan aina haluttu valistaa. Pohdimme, kokeilemmeko omavaraistaloutta, mutta päätimme, että meistä on enemmän hyötyä, kun opetamme erilaisia juttuja. Tuhannet ihmiset ovat käyneet meidän koulutuksissa ja monet saaneet uuden ammatin. Se on meidän kutsumuksemme, saada toiset hyvälle mielelle ja tehdä hyvää”, Virpi Raipala-Cormier hymyilee.

Frantsilan luomuyrttitila työllistää nyt viisitoista henkeä. Suurin osa raaka-aineista tuotetaan omalla tilalla, mutta luomusertifioituja yrttejä ostetaan myös keräilijöiltä.

Suurimpana haasteena vuosien varrella on ollut talous.

”Kun lähtee liikkeelle yrteistä, tuottaa Suomen ilmastossa luomuna ja jalostaa itse suomalaisella työvoimalla, niin se ei ole helppoa. Suuri osa luontaistuotealan yrityksistä ostaa tuotteet ulkomailta ja pistää täällä omaan pakettiinsa”, Virpi Raipala-Cormier tietää.

Investointirahat on otettu metsästä, jonka tuotolla on pystytty hankkimaan koneita niin viljelyyn kuin jalostukseenkin.

”Tällä hetkellä olemme menestyvä yritys, ja korona-aikana monet ovat ostaneet tuotteitamme verkkokaupastamme”, Virpi lisää.

Frantsila valmistaa yrttiuutteita raaka-aineeksi myös muutamille muille yrityksille sekä tekee joitakin private label -tuotteita. Suomessa Frantsilan tuotteita myy noin 800 jälleenmyyjää eli luontaistuote- ja ekokauppaa, kosmetologia, ekokampaajaa.

”Ne käyttävät, jotka arvostavat ­ammattitaitoa ja luomua läheltä. ­Mottomme on ollut Tinkimätöntä laatua Suomen puhtaasta luonnosta, mutta en tiedä, millaisia sanontoja nuoret rupeavat käyttämään”, Virpi miettii.

”Nyt puhutaan uudistavasta viljelystä eli että annetaan maalle enemmän kuin otetaan sieltä pois.”

Frantsilaan perustetaan tänä kesänä syötävä metsäpuutarha, missä keskitytään metsän syötäviin kasveihin ja kokeillaan muun muassa pähkinää.

Jarno Mela
Frantsilan tuotteet tuotetaan ja valmistetaan Suomessa.

Uusi kasvukausi on jälleen aluillaan, ja Frantsilan kasvihuoneissa taimet nostavat päätään. Kesäkuussa alkavat istutukset.

Kurssitkin pyörähtävät käyntiin, jos koronarajoitukset vain antavat myöten. Virpi vastaa shiatsukoulutuksesta ja kouluttaa akupainantaan, joka on hänen mielestään ihanin kehoterapioista. On myös vyöhyke- ja aromaterapiaa, jota vetävät muut opettajat. Monilla kursseilla Virpi käy vetämässä aamujoogaa.

Virpi esittelee Hyvän Olon keskuksen joogasalia, missä on tilaa liikkua ja venytellä. Vaikka joogassa monet symbolit viittaavat itämaisiin uskontoihin, joogalla ei Virpin mukaan ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. ”Joogaliikkeet eli asanat auttavat ihmistä rauhoittumaan ja pitämään stressin loitolla.”

Jarno Mela
Virpin ja Jamesin kotiinkin on sisustettu joogahuone.

Toiseksi tärkeäksi asiaksi Virpi nostaa huumorin. ”Kaikkea ei pidä ottaa niin vakavasti ja pitää osata nauraa vähän itselleenkin, nähdä mukavia asioita.”

Raipala-Cormierien kodissa hauskoja asioita on esillä joka puolella. Heti porstuassa suupielet vetää hymyyn vanhaan puusohvaan koottu postikorttiasetelma. Yläkerrassa Jamesin valtakuntaa on kirjastohuone, jonka yksi seinä on lattiasta kattoon täynnä kirjoja ja enimmäkseen vanhoja nahkaselkäisiä – koska niistä muodostuu kaunis pinta.

”Ansaitsemallaan rahalla voi tehdä hyviä asioita itselle ja muille. Sitä on täytynyt tässä opetella, että on ihan ookoo, että talous on kunnossa. Nyt se on. Mutta en koskaan olisi tätä vaihtanut mihinkään muuhun.”

Lue myös:

Luomuyrttitilan perustaja: “Opiskeluaikanani luomulle lähinnä naureskeltiin”

Ahomansikka, voikukka ja orakkaat – kaikkeen tähän voit käyttää vuoden 2021 luonnontuotteita

Jarno Mela
Hyvän Olon keskuksessa majoitutaan Frantsilan vanhoissa rakennuksissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mitä on käänteinen ruskistaminen? Perinteinen grillaus saa tänä kesänä lisämausteita maailmalta ja yhdessäolosta

Vaali-illan jännitykseen ja juhlintaan sopii ateria, johon kootaan alkukesän herkkuja

Söin täällä: Tiedätkö, mitä on axgan? Sitä voi maistaa Ahvenanmaan purjehdusseuran ravintolassa

Aarre: Mesiangervon kukkia voi käyttää leivonnassa vaniljan tilalla – kukat sopivat myös juomien maustamiseen