Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ahomansikka, voikukka ja orakkaat – kaikkeen tähän voit käyttää vuoden 2021 luonnontuotteita

    Voikukan nuppuja voi säilöä kapristen tapaan, ja ahomansikan lehtiä voi käyttää teeaineksina, vinkkaa Arktiset Aromit ry.
    Voikukalla on useita satoja alalajeja. Se on yleinen koko maassa.
    Voikukalla on useita satoja alalajeja. Se on yleinen koko maassa. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Vuoden 2021 luonnontuotteet ovat ahomansikka, voikukka ja orakkaat. Arktiset Aromit ry teki valinnat yhdessä Marttaliiton kanssa.

    Vuosittaisilla luonnontuotteiden valinnoilla nostetaan esiin suomalaisen luonnon antimia ja monipuolisia käyttömahdollisuuksia.

    Arktiset Aromit ry:n kokosi tiedotteeseensa vinkkejä vuoden luonnontuotteiden keruuseen ja käyttöön. Ruokavinkkejä voi etsiä myös yhdistyksen verkkosivun resepteistä.

    Ahomansikka on yleinen Etelä- ja Keski-Suomesta Oulun seudulle saakka.
    Ahomansikka on yleinen Etelä- ja Keski-Suomesta Oulun seudulle saakka. Kuva: Arktiset Aromit ry

    Voikukka

    Monivuotisesta voikukasta voi hyödyntää kaikki kasvin osat.

    Lehdet kerätään keväällä ja alkukesällä ennen kukintaa.

    Juuret taasen kerätään joko keväällä ennen kukintaa tai myöhään syksyllä lehtien lakastuessa, Arktiset Aromit ry ohjeistaa tiedotteessa.

    Nuput kannattaa poimia mahdollisimman nuorina ja kukat vasta niiden avauduttua.

    Voikukan lehdissä on muun muassa A-, B- ja C- ja E-vitamiineja, kalsiumia ja rautaa. Maku on voimakas ja usein myös kitkerä.

    Lehdet sopivat esimerkiksi salaatteihin, muhennoksiin ja keittoihin. Niitä voi myös kuivata viherjauheeksi.

    Nuppuja voi säilöä kapristen tapaan, ja kukkia käyttää salaatteihin ja juomiin.

    Voikukkaa käytetään myös rohdoksena, kosmetiikassa ja eläimille tarkoitetuissa tuotteissa.

    Vaaleaorakkaan lakin pinta on kermanvalkoinen ja mattamainen.
    Vaaleaorakkaan lakin pinta on kermanvalkoinen ja mattamainen. Kuva: Arktiset Aromit ry

    Ahomansikka

    Hienoarominen ahomansikka tunnetaan myös nimellä metsämansikka.

    Laji vaatii runsaasti valoa. Se kasvaa ahoilla, kedoilla, metsänreunoilla ja aukoilla ja voi marjoa runsaasti hakkuiden jälkeen.

    Ahomansikka lisääntyy tehokkaasti pitkien rönsyjen avulla.

    Paras poiminta-aika on heinäkuussa. Parhaimmillaan marjat ovat tuoreina.

    Marjojen lisäksi ahomansikasta voidaan hyödyntää myös lehtiä sekä teeaineksina että annoskoristeina.

    Rusko-orakkaat muistuttavat paljon vaaleaorakasta, mutta ovat pienempiä ja ruskeampia.
    Rusko-orakkaat muistuttavat paljon vaaleaorakasta, mutta ovat pienempiä ja ruskeampia. Kuva: Arktiset Aromit ry

    Vaalea- ja rusko-orakas

    Vaaleaorakas ja rusko-orakkaat ovat hyviä ruokasieniä.

    Ne erottaa parhaiten muista sienistä lakin alapinnalla olevista piikeistä eli oraista.

    Vaaleaorakkaan lakin pinta on mattamainen ja kermanvalkoinen. Sen jalka on tanakka ja lakin värinen, malto paksua ja pehmeän haurasta.

    Rusko-orakkaat ovat vaaleaorakkaita pienikokoisempia ja väriltään ruskeampia.

    Orakkaat kasvavat koko maassa tuoreissa lehtomaisissa kuusi- ja sekametsissä, runsaimpina vanhoissa kuusikoissa maan eteläosissa.

    Satoaika on elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin.

    Miedon tai hieman kirpeähkön makuiset orakkaat sopivat sellaisenaan valmistettavaksi. Sienet tulee kuitenkin kypsentää perusteellisesti.

    Orakkaita voi myös pakastaa ja marinoida. Nuoret itiöemät sopivat myös kuivattaviksi.

    Lue myös:

    Tunnistatko hyvin kasveja? Näitä villiyrttejä myymällä voi tienata

    Aarre: Tiesithän, että ahomansikassa on rutkasti rautaa? Myös sen kannat ja lehdet sopivat ruuanlaittoon