Hurmaavat villismoothiet

Palasin pitkästä aikaa alkukesästä smoothieiden pariin. Sehän on villitys, joka elämässäni tulee ja menee. Nyt se taas tuli.

Olen kehittynyt rahka ja mansikat -vaiheesta astetta villimpään suuntaan.

Ensin oli mustikka-minttu-periodi, sitten tyhjensin pakastinta sokeroimattomasta omenasoseesta ja pinaatista.

Nyt olen innostunut lehtikaalin harvennustaimista, nokkosesta ja vuohenputkesta. Sitä pakasteomenaa tai marjoja lusikoin näihinkin reilusti sekaan.

Sakeuttajana toimii milloin pellavansiemenrouhe, milloin chia-siemenet. Välillä molemmat. Auringonkukansiemeniä höpsäytän sekaan myös.

Nesteeksi käy hanavesi, myös kauramaidosta tykkään. Jostain nappasin vinkin myös kylmäksi jäähdytetyn vihreän tai yrttiteen käytöstä smoothien notkistajana. Teetähän voi uuttaa vaikka horsmanlehdistä, mesiangervosta tai nokkosesta. Mielikuvitus on rajana. Ja toki myös ymmärrys syötävien ja myrkyllisten kasvien eroista.

Teelusikallinen kotimaista pientuottajan hunajaa makeuttaa koko juoman. Sitten vaan surautus sauvasekoittimella ja vartin turvotus ennen nauttimista.

Villismoothiessa maistuvat Suomen luonto, pitkät, valoisat kesäyöt ja huikea määrä hyvää tekeviä ravinteita.

Talven varalle pakkasessa on jo kuusenkerkkiä, ryöpättyjä nokkosia ja muita ihania luonnonpaloja.