Punalappuja metsästetään entistä enemmän kaupoissa – ruoan hinta mietityttää suomalaisia

Kasviksia löytyy entistä vähemmän suomalaiskuluttajien ostoskoreista. Kuva: Kari Salonen

S-ryhmän teettämän kyselyn mukaan 61 prosenttia asiakkaista kertoi joutuneensa miettimään ruoan hintaa vähintään jonkin verran. Samalla kuitenkin 39 prosenttia vastaajista kertoi voivansa valita tuotteen vapaasti hinnannoususta huolimatta.

Noin puolet vastaajista kertoi suosivansa kotimaisia tuotteita tukeakseen kotimaisia tuottajia. Samaan aikaan yhä useampi kertoo painottavansa omaa taloutta ja ostavansa edullisempia tuotteita, vaikka ne olisivat ulkomaisia.

Näkyvin muutos ostokäyttäytymisessä onkin siirtyminen edullisempiin tuotteisiin.

”Hintoja vertaillaan aiempaa enemmän ja se näkyy myös ostopäätöksessä. Hinta onkin tällä hetkellä merkittävin ruoan ostamiseen vaikuttava asia”, S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho kertoo tiedotteessa.

Punalaputetut eli alennetut tuotteet kiinnostavat tällä hetkellä kuluttajia. Yli 70 prosenttia vastaajista ostaa punalapputuotteita vähintään kuukausittain ja yli 40 prosenttia vähintään viikoittain. Suurin syy punalaputettujen tuotteiden ostamiseen on rahan säästäminen, mutta myös hävikin estäminen nousi vastauksissa esille.

Päällysahon mukaan asiakkaat kokevat, että punalapputuotteita on hyvä, mutta osan vastaajista mielestä niiden saatavuus on ollut aiemmin parempi.

Hintojen nousu on vaikuttanut kasvisten myyntiin. Hedelmä- ja vihannestuotteiden myynnin volyymi laski kuusi prosenttia ja tuotteiden hinta nousi kahdeksan prosenttia viime vuoden loppupuolella verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Lihapuolella sikanaudan myynnin volyymi on kasvanut, kun taas nautajauhelihan ja nautasian laskenut. Leikkelemakkaroiden lasku on taas pysähtynyt ja nakkien kysyntä kasvanut. Tuoreen kalan myyntivolyymi on taas laskenut edellisvuoden tammikuuhun verrattuna 24 prosenttia kalan hinnan noustessa.

S-ryhmän mukaan ruoka- ja juomatuotteiden kilo- ja litramyynti on laskenut 1–2 prosenttia kilo- ja litrahintojen kallistuessa keskimäärin noin 12 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna.