Kananmunat saattavatkin olla sydänystävällisiä – ”Munalla töihin” -lauseessa voi olla sittenkin perää

Munat ovat hyvä proteiinin lähde. Keltuaisessa on A- B- ja D-vitamiineja, tosin myös runsaasti kolesterolia.  

Kananmunalla on ollut kolesterolipommin maine pitkään. Munien syöntiä on haluttu suosituksin rajoittaa, koska korkea veren kolesterolitaso lisää sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskiä.

Mutta takavuosien aamiaishokema ”munalla töihin” ei ehkä sittenkään ole ihan kahjo tuoreitten tutkimusten mukaan. Viimeisin niistä osoittaa kananmunan tuottavan vereen yhdisteitä, joilla näyttää olevan jopa sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavia vaikutuksia.

Jokunen vuosi sitten kiinalainen tutkimus osoitti kohtuullisen munansyönnin, siis noin munan päivässä, laskevan sydän- ja aivo-ongelmien riskiä. Tulos tietysti oli vastoin vallitsevaa tietoa. Nyt sama tutkimusryhmä pyrki selvittämään mekanismeja, joilla havainnot olisivat selitettävissä. Vastaus näyttää olevan kananmunan nauttimisen synnyttämissä aineenvaihduntatuotteissa.

Tutkijat etsivät eroja sydän- ja verisuonitauteja sairastavien ja terveiden veressä. Työssä sovellettiin herkkää ja modernia tekniikkaa veressä löytyvien aineenvaihduntatuotteiden tunnistamiseksi. Tutkittavien ihmisten ruokavalioista tiedettiin myös kananmunien kulutus.

Verestä tutkittujen yhdisteiden joukosta löytyi 24, joilla oli yhteys kananmunien syöntiin. Niistä 14 kytkeytyi myös sydän- ja verisuonitauteihin.

Kävi ilmi, että kohtuullisesti munia syövien veressä oli tuotteita, jotka edistivät HDL- eli hyvän kolesterolin tuotantoa. Se suojaa verisuonia tukoksilta. Vähän tai ei ollenkaan munia syövillä ei hyödyllisiä aineenvaihduntatuotteita ollut. Päinvastoin, heiltä löytyi tautiriskiä lisääviä yhdisteitä.

Munat ovat hyvä proteiinin lähde. Keltuaisessa on A- B- ja D-vitamiineja, tosin myös runsaasti kolesterolia. Yhdessä munassa on suunnilleen annos, jota suositusten mukaan ei päivittäin pitäisi ylittää. Periaatteessa ei ravinnosta kolesterolia edes tarvita, koska elimistö tekee itse sen, mitä solukalvojen rakentamiseen tarvitaan.

Tutkimuksen havainnot voivat ainakin osaksi selittää kohtuullisen munadieetin positiiviset vaikutukset. Näyttö munien hyödyistä tai haitoista on toki edelleen vaihtelevaa. Näinhän se tiede toimii: tuloksia kertyy puolesta ja vastaan ja jossain vaiheessa siellä totuus pilkottaa.

Tutkimukseen pääset tutustumaan tarkemmin tästä.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.