Saksa jyrää ruokamarkkinoilla
Saksasta virtaa yhä enemmän edullisia peruselintarvikkeita Suomeen. Kotimaisille valmistajille se tietää entistä kovempaa kilpailua.
Saksalaistuotteiden menestystä on kasvattanut Lidlin voimakas nousu vähittäiskaupassa. Kuva: Jaana KankaanpääSaksasta virtaa jatkuvasti edullisia peruselintarvikkeita Suomeen, viime vuonna kaikkiaan yli 700 miljoonan euron arvosta. Etulyöntiasema hintakisassa johtuu siitä, että Saksan elintarvikemarkkinat ovat kilpailuimmat koko Euroopassa.
Saksalaistuotteiden menestystä on kasvattanut Lidlin voimakas nousu vähittäiskaupassa, mutta myös muut ketjut Suomessa ovat hankkineet niitä yhä enemmän valikoimiinsa. Erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että Saksan-tuonnilla kaupat ovat laajentaneet useimmiten omien merkkiensä tarjontaa.
"Suomen elintarviketuottajien on kilpailtava yhä kiivaammin ulkomaisten tuottajien kanssa säilyttääkseen asemiaan kotimaan markkinoilla ja pärjätäkseen kansainvälisessä kilpajuoksussa", Jansik sanoo.
EU-jäsenyyden aikana Suomen elintarviketuonti on paisunut yli kolminkertaiseksi, ja viime vuonna yli 4,7 miljardiin euroon. Saksan 15 prosentin osuuden ohella tuonti on kasvanut voimakkaasti Pohjoismaista, Alankomaista, Virosta ja Puolasta.
Maatalous- ja elintarviketuotteiden ulkomaankauppatase on ollut negatiivinen koko EU-jäsenyyden ajan lukuun ottamatta meijerivalmisteita. Kymmenessä vuodessa vaje on tuplaantunut. Viime vuonna erotus kaventui hieman mutta on yhä yli kolme miljardia euroa. Kyse ei ole hedelmistä, kahvista tai viinistäkään, vaan vaje selittyy nimenomaan peruselintarvikkeiden, kuten leivän, juuston, lihan ja kalan tuonnin jyrkällä kasvulla.
Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015 -vuosikatsauksesta. Luonnonvarakeskuksen professori Jyrki Niemi sanoo, että Suomesta puuttuu sellaisia elintarvikeviennin perinteitä, taustatukea ja vahvoja esimerkkejä, joihin nojaten pienetkin yritykset esimerkiksi Hollannista, Tanskasta ja Saksasta rohkenevat lähteä vientimarkkinoille.
"Suomen elintarvikeviennin edistämistä ei ole myöskään pidetty ensisijaisena kehityskohteena", Niemi sanoo.
Nyttemmin elintarvikkeiden viennin edistäminen on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi. Esimerkiksi viime syyskuussa startannut Team Finland -vientiohjelma tavoittelee elintarvikevientimme kaksinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä.
Lue lisää kauppojen omien merkkien kotimaisuudesta keskiviikon lehdestä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat