Pulloveden voittokulku alkoi uudenlaisesta muovipullosta, joka kelpasi lopulta jopa huippumallin käteen – näin paljon maailmassa myydään vesipulloja minuutissa

Suomessa hörpittiin vuonna 2023 pakattuja vesiä yli 110 miljoonaa litraa, ja määrä on kasvanut viime aikoina vuosi vuodelta. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomalaiset ovat maailman mittakaavassa onnekkaita, sillä janon yllättäessä ratkaisun voi hakea lähimmästä vesihanasta. Maailmassa on vain viitisenkymmentä maata tai aluetta, jossa hanavesi on niin puhdasta, että matkailijakin uskaltaa sitä juoda.

Paikalliset toki saattavat juoda oman alueensa hanavettä vaikka missä, mutta heidän elimistönsä on paremmin tottunut paikallisen veden pieneliöihin. Valtaosa maailmassa hörpitystä juomavedestä on siis peräisin pullosta eikä hanasta.

Pullotettu vesi on maailmalla valtava bisnes. Vuosien 2010 ja 2020 välillä pulloveden myynti kasvoi maailmanlaajuisesti yli 70 prosenttia, eikä loppua näy. Vuonna 2021 maailmassa myytiin yli miljoona pulloa vettä minuutissa ja 350 miljardia litraa vuodessa.

Pullovettä myytiin 2020-luvun alussa koko maailmassa noin 250 miljardilla eurolla vuodessa, ja summan oletetaan melkein kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa janonsa voi yleensä sammuttaa hanavedellä, mutta pullotettukin vesi tuntuu maistuvan suomalaisille. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tilastojen mukaan Suomessa hörpittiin vuonna 2023 pakattuja vesiä yli 110 miljoonaa litraa, ja määrä on kasvanut viime aikoina vuosi vuodelta.

Voisi luulla, että jopa maailman puhtaimmaksi valitun veden maasta vietäisiin hurjasti vettä ulkomaille, mutta näin ei ole asianlaita. Vientiä on kyllä etenkin Lähi-itään ja Kiinaan, mutta esimerkiksi vuonna 2016 Suomesta vietiin vettä alle kaksi miljoonaa litraa. Samana vuonna Suomeen tuotiin pullovettä 20 miljoonaa litraa, ja siitä valtaosa oli peräisin Saksasta. Veden tuonti Saksasta Suomeen alkoi ottaa kierroksia vuosituhannen alussa, kun saksalainen päivittäistavaraketju Lidl rantautui tänne.

Maailmalla hanavettä voi harvoin hörppiä sellaisenaan. Pullotettu vesi on miljardeille ihmisille ainoa tapa saada juotavaksi turvallista vettä, sillä paikallisesta hanasta tai kaivosta saatava vesi voi sisältää haitallisia mikrobeja tai raskasmetalleja. Toisaalta pulloveden menestystarina on antanut ympäri maailmaa tekosyyn jättää kehittämättä kunnollista vedenjakeluun ja -puhdistukseen liittyvää infrastruktuuria.

Ensimmäiset pullovedet myytiin lasipulloissa, 1800-luvulta alkaen myös metallipakkauksissa. Nämä pakkausmateriaalit olivat kuitenkin painavia ja lasi rikkoutuessaan myös vaarallista. Ohut alumiini oli jo muutos kevyemmän pakkaamisen suuntaan.

Ensimmäiset muovipullot olivat painoltaan kevyitä, mutta harmillisesti ensimmäiset muovipullot päästivät veteen hirmuisia määriä kemikaaleja. Pelin henki muuttui vuonna 1941, kun PET eli polyetyleenitereftalaatti keksittiin tekstiiliteollisuuden sivutuotteena. PET-muovipullo sai patentin vuonna 1971, ja loppu on historiaa.

PET-pullot ovat kevyitä mutta kestävät suurta kuormitusta ja kulutusta. 1980-luvun lopulla muovisia vesipulloja nähtiin jopa supermallien käsissä New Yorkin catwalkeilla. Tämän jälkeen pullovettä olikin aiempaa helpompi myydä sillä ajatuksella, että ulkonäöstään kiinnostuneen henkilön on syytä pitää vesipullo aina käden ulottuvilla.

Maailman asukkaiden pullovedenkulutus on jo jättänyt pitkäaikaisen jäljen planeetan ympäristöön. Maailman merten yleisimmät roskat ovat kaikki muovisia, ja kyseenalaisiin kärkikahinoihin yltävät muovipussit, muovipullot ja niiden korkit sekä muoviset ruokapakkaukset ja ruokailuvälineet.

Yksi yritys ratkaista muoviongelmaa on heinäkuussa 2024 Euroopan Unionissa voimaan astunut niin kutsuttu pullonkorkkidirektiivi, minkä vuoksi Suomessakin on viime kuukausina opeteltu juomaan pullovettä korkki kiinni nenässä.

Lähteet: Business Insider 6.3.2019, CNN 16.3.2023, HS 27.7.2016, National Geographic 23.8.2019