Hellan kulmalla: Näkymätön nälkä
Ruoka on toki ihan hyvää, kun sitä vain muistaa laittaa ja suuhunsa lapata.Tarkoitus oli harjata illalla hampaat. Se vain tuntui hankalalta, sillä jalkani tärisivät holtittomasti.
Kylpyhuone oli kylmä, mutta ei se yleensä saanut kroppaa sellaiseen horkkaan. Ihmettelin loukkua lyöviä jalkojani hetken, kunnes aloin miettiä: Mitä olin syönyt sinä päivänä?
Mustikkakeittoa lasillisen. Satsumoita, pähkinöitä. Ja sitten...? Ainakin söin leivän. Vai aioinko vain syödä leivän?
On omituista huomata vieraantuvansa välillä täysin omista aisteistaan.
Fyysisessä työssä nälän perään ei tarvinnut koskaan kysellä. Maatilaharjoittelussa kolusin aamiaispöydän antimia kuin heinäsirkka.
Toisin on, kun istuu koko päivän töissä tietokoneella.
Ainoa nälkään viittaava havainto toisinaan on, ettei ajatus tahdo kulkea. Pitäisiköhän ottaa lisää kahvia?
Nälkä on itse asiassa monimutkainen tuntemus. Nälkä voi tulla, kun vain katselee hyvältä näyttävää ruokaa tai haistaa grillissä kypsyvät herkut.
Ehkä siinä syy: Omassa keittiössä silmänruokaa tulee harvemmin kypsyteltyä. Etätöissä nälkä tulee jostakin syystä harvemmin kuin toimistolla.
Tanskalaistutkimuksessa ovuloivat naiset tunsivat itsensä vähemmän nälkäisiksi kuin naiset, joilla oli parhaillaan kuukautiset.
Ikä taas heikentää nälän tunnetta.
Samalla nälättömyydessä eläminen muistuttaa, että kullakin on kehossaan menossa hieman erilainen aistien ja tarpeiden sirkus.
On helppo ihmetellä tupakoivia, jos ei ole koskaan himoinnut tupakkaa. Tai seksiaddiktia, jos ei tee mieli.
Yhtä vaivatonta on kummastella miten laihduttavalla on kiljuva nälkä, jos itselle olisi ylipäätään saavutus muistaa syödä useampi lämmin ateria päivässä.
Välillä kaipaan etenkin kunnon janoa. Jano on liikunnan parhaita puolia.
Miten herkullista on kunnon uurastamisen päälle kuumissaan juotu raikas hanavesi, pullosta pitkällä huikalla.
Kuin koko keho rentoutuisi, päästäisi äänettömän helpotuksen huokauksen.
Hetken kaikki olisi täydellisen hyvin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





