Talous

Luonnon tärveltyminen ja melu huolettavat tuulivoiman vastustajia Keski-Suomessa – "Mikä on se äänten kakofonia sitten, kun voimalat ovat pystyssä?"

Kannonkosken Vuorijärvien tuulivoimapuisto olisi valmistuessaan massiivinen. Sen voimalat olisivat Suomen korkeimpia.
Hannu Rainamo
Jättiläismäisiä voimaloita nousee Kannonkosken Vuorijärvien korpimaisemaan kymmenittäin, jos saksalaisen ABO Windin tuulivoimapuistohanke toteutuu.

Keskisuomalaisen Kannonkosken kunnan itälaidalle Vuorijärvien alueelle suunnitellaan massiivista tuulivoimapuistoa, joka koostuisi enimmillään 60:stä noin 300 metriä korkeasta tuulivoimalasta.

Mittakaavaa kuvaa, että 300-metriset voimalat olisivat miltei kaksin verroin niin korkeita kuin Tampereen Näsinneula, jonka korkein kohta kurottaa 168 metriin.

Vuorilahden kesäasukas ja kylältä syntyisin oleva Jussi Liimatainen vastustaa hanketta.

”Jättiläismäiset voimalat nousisivat kolmen erämaisen Vuorijärven, Ylimmäisen, Keskimmäisen ja Alimmaisen, molemmin puolin. On selvää, että näin massiivisessa hankkeessa erämaa myllätään ja luonto alueella pilataan”, Liimatainen harmittelee.

Kannonkosken kunta teki viime joulukuussa päätöksen aloittaa 5 400 hehtaarin laajuisen Vuorijärvien alueen kaavoittaminen tuulivoimapuistoksi.

Pontimena ovat merkittävät kiinteistöverotulot, joita tuuli­voimapuisto toisi valmistuttuaan 1 300 asukkaan maaseutukuntaan.

”Raha jyrää hankkeessa ympäristö- ja luontoarvojen yli. Tällainen teollinen rakennelma ei tänne sovi. Se rikkoisi alueen rauhan ja koskemattomuuden peruuttamattomasti”, Liimatainen painottaa.

Eläköitynyt Suomen ympäristö­keskuksen vesiasiantuntija, Vuorilahden kylän kesäasukas Kirsti Krogerus vastustaa niin ikään hanketta.

”Vuorijärvien alue on yksi harvoista Keski-Suomen maakunnan ja laajemmin koko eteläisen Suomen hiljaisista alueista. Metsäluonto ja karut, puhdasvetiset erämaajärvet tarjoavat mahtavat retkeily- ja marjastusmaastot luontomatkailijoille.”

”Maakuntakaavassahan tämä on virkistysaluetta, ja sellaisena sen soisin säilyvän. Luonnon tärveltyminen ja tuulivoimaloiden melu ovat suuri huoli täällä ympärivuotisesti ja kesällä asuville”, Krogerus sanoo.

Hän peräänkuuluttaa laajempaa valtakunnallista keskustelua siitä, minne tuulivoimaa olisi ylipäätään järkevää rakentaa.

”Mikä on se äänten kakofonia sitten, kun voimalat ovat pystyssä? Siellä ei kaakkurin huuto enää kuulu.”

Kannonkosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Asko Hänninen (kesk.) kannattaa hanketta.

”Puhutaan erittäin merkittävästä kiinteistöverotuotosta, yli miljoonasta eurosta vuodessa. Vaihto­ehtoa tulee tarkastella kuntatalouden kannalta, jotta kunta pystyy turvaamaan ja tarjoamaan nykyiset lähipalvelut kuntalaisille.”

Tuulivoimayhtiö oli asiassa itse aloitteellinen Kannonkosken suuntaan.

Viime vuoden lopulla kunta teki päätöksen aloittaa Vuorijärvien alueen kaavoitus tuulivoimapuiston rakentamiselle.

”Kyseessä on vasta selvitystyö, johon kuuluu haittavaikutusten ja ympäristövaikutusten (yva) kartoittaminen maastossa. Jos sieltä löytyy perusteltua estettä rakentamiselle tai merkittävää haittaa, joudutaan puistohanketta tarkastelemaan huomattavasti tarkemmin tai perääntymään jopa kokonaan.”

Hänninen toivoo, että suurhankkeesta voitaisiin keskustella asiallisesti, vaikka asia nostattaa vahvoja tunteita paikka­kunnalla.

”Kunnan kirjaamoon sähkö­postilla lähetetyt palautteet otetaan vastaan ja käsitellään asiaan kuuluvalla tavalla.”

Kannonkosken kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Reijo Vesterinen (kesk.) asuu noin viiden kilometrin päässä kaavaillun tuulivoimapuiston alueesta.

”Äänestin kaavoituksen aloittamisen puolesta, koska kunta tarvitsisi miljoonaluokan kiinteistöverotuloja. Katsotaan nyt, mitä tästä tulee.”

Vesterinen huomauttaa, että lopullista päätöstä tuulivoimarakentamisesta ei välttämättä tehdä enää itsenäisen Kannonkosken kunnanvaltuustossa.

”Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kuntaliitosselvitys on käynnistynyt. Voi siis käydä niin, että lopullinen päätös hankkeen kohtalosta tehdään kymmenien kilometrien päässä itse kohteesta, uuden kunnanvaltuuston toimesta.”

Hankkeen nimeksi on tulossa Vuorijärvien tuulivoimapuisto. Rakentaminen alueella voisi alkaa aikaisintaan 2023 tai 2024.

Kannonkoskella Lakomäen metsäkartanossa luontomatkailuyritystä sekä tilausravintolaa pyörittävä Pasi Kauppinen kertoo olevansa rakentamissuunnitelmasta enemmän kuin harmissaan.

Lakomäen metsäkartano sijaitsee suunnitellun tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä.

”Yritystoimintamme ytimessä ovat luonnon rauha ja hiljaisuus. Jos tällaiset kamalan suuret voimalat nousevat ympärille, putoaa elinkeinolta pohja pois. Eikä tässä ole enää millään muotoa mahdollista asuakaan silloin. On pakko muuttaa pois.”

Kauppinen on kehittänyt luontomatkailuyritystään Kannonkoskella 25 vuotta.

”Vuosikymmenten työ ja investoinnit ollaan vetämässä vessanpöntöstä alas.”

Vuorilahden kylä sijaitsee Kannonkosken ja Viitasaaren kunnissa. Kuntaraja kulkee Vuosjärven ylittävällä Kolarinsalmen sillalla.

Suunnitellun tuulivoimapuiston rajalle on Vuorilahdelta matkaa muutamia kilometrejä. Kannonkosken taajama on hieman yli 20 kilometrin päässä.

Viitasaaren puolella asuva metsänhoitoyhdistyksen pitkä­aikainen metsäneuvoja, eläkeläinen Raimo Kotilainen vierastaa suurta tuulivoimahanketta.

”Hyvin negatiivisia asioita herättää tällainen. Upeat erämaajärvet pilataan, jos tämä toteutuu.”

Kylältä syntyisin oleva, kansainvälistä oopperalaulajan uraa tehnyt musiikin tohtori Margareta Haverinen Brandt osti Vuorilahdelta kesäasunnon 2006. Hän kertoo olevansa hankkeesta kauhuissaan.

”Rakentamissuunnitelmat uhkaavat perustuslaillisia oikeuksiamme. Edessä ovat kiinteistöjen hintojen romahdus ja pahimmillaan kodin menetys, jollei tätä järjetöntä projektia pysäytetä.”

Lue lisää

Suomi on kriittisten raaka-aineiden keskiössä

Luonnonsuojelu ei sovi ihmiselle, väittää Pekka Juntti

Bensan kulutus romahti keväällä 35 prosenttia ja lentopetrolin 90 prosenttia

Turve sai veron, henkselit ja vyön