Pandojen pitämiseksi Ähtärissä tarvitaan 900 000 euroa vuodessa – Lumin ja Pyryn palautus Kiinaan on toiseksi viimeinen vaihtoehto

Ähtärin eläinpuiston pandoja uhkaa palautus Kiinaan mahdollisesti jo vuodenvaihteen jälkeen, mikäli puiston taloudellinen tilanne ei parane, uutisoi perjantaina MTV:n uutiset. Ähtärissä on kaksi pandaa, joista kuvassa on Pyry-uros. 

Ähtärin Eläinpuisto Oy joutuu pohtimaan pandojen palauttamista Kiinaan.

"Se on realistinen vaihtoehto, mikäli emme muuten onnistu talouden kuvioita ratkaisemaan", kertoo Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki sunnuntaina MT:lle.

Lumi ja Pyry lähtevät synnyinsijoilleen, jos vaihtoehtoina ovat niiden palautus tai eläinpuistoyhtiön konkurssi, kaupunginjohtaja sanoo. Yhtiötä ei aiota päästää konkurssiin.

Paljonko rahaa tarvitaan, jotta pandat pysyvät Ähtärissä?

"Tasoa 900 000 euroa vuodessa."

Onko 900 000 euroa vuotuinen vuokra, joka pandoista maksetaan Kiinan valtiolle?

"Tuohon en ota kantaa. Pandojen vuokraus on sopimusasia, jonka yksityiskohdista en puhu", Pienimäki kertoo.

Lähibambu maistui Lumille joulukuussa 2019. Bambua pandalle -hankkeen päätöstilaisuuden huipennus oli Ähtärissä ja seudun muissakin pitäjissä kasvatetun bambun rouskuttelu. Kuva: Johannes Tervo

Ähtärin kaupunki omistaa 99,6 prosenttia eläinpuisto-osakeyhtiön osakkeista.

Eläinpuistossa on kaksi pandaa: Lumi-naaras ja Pyry-uros. Ne ovat ainoat asukkaat näyttävässä talossa, joka rakennettiin, kun pandojen tulo varmistui.

Pandat saapuivat Suomeen vuonna 2018. Lumi ja Pyry ovat Ähtärissä 15 vuoden vuokrasopimuksella.

Pandojen palauttamisesta ei ole vielä päätetty. Eläinpuistoyhtiön talouden kohentamiseksi on muitakin vaihtoehtoja, Pienimäki kertoo.

"Ensinnäkin yhtiössä on menossa yhteistoimintamenettely. Perkaamme menorakenteen. Käymme tarkasti läpi myös tulopuolen: onko löydettävissä keinoja esimerkiksi kävijämäärän kasvattamiseksi."

Toinen tavoite on innostaa yrityksiä ja yhteisöjä mukaan pandojen suojelutyöhön.

"Se mahdollistaisi osaltaan myös Lumin ja Pyryn pysymisen Ähtärissä."

Kolmanneksi Ähtäri toivoo, että valtio lähtisi rahoitukseen mukaan. Valtio päätti neljännessä lisätalousarviossaan vuonna 2020, että eläinpuisto saa 1,5 miljoonaa euroa, Pienimäki muistuttaa.

Valtiontukisäädösten perusteella määrä kuitenkin myöhemmin pieneni 1,3 miljoonalla.

Ähtäri sai loppujen lopuksi vain 200 00 euroa, kaupunginjohtaja kertoo. "Kyllä tämä on iso tekijä, miksi pandojen kanssa nyt ollaan tässä taloustilanteessa."

Ähtärin eläinpuisto on perustettu vuonna 1973.

"Parin vuoden päästä voidaan viettää 50-vuotisjuhlia", Pienimäki sanoo.

Uskotteko, että eläinpuisto viettää viisikymppisiään?

"Kyllä. Siitä olen aivan varma."

Eläinpuiston matkailullinen merkitys Ähtärille ja koko seudulle on suuri.

"Eläinpuistosta Ähtäri tunnetaan. Sopii kysyä, mitä olisimme ilman eläinpuistoa."

Pienimäki sanoo, että Ähtärin rajojen sisäpuolella pandojen talousvaikutus on vahvasti plussalla. Pandoista saatava kokonaishyöty Ähtärille on kaupunginjohtajan mukaan selvästi suurempi kuin kustannukset, jotka Lumista ja Pyrystä aiheutuvat.

"Haaste panda-asiassa on se, että taloudellisen vastuun kantaa yksi yksittäinen yhtiö. Kuitenkin hyöty jakautuu paljon laajemmalle."

Lue lisää:

Katso video: Ähtäriläinen lähibambu maistui Lumille ja Pyrylle – "Ähtärin pandojen pääruokana pysyy silti Hollannissa kasvanut bambu"

Lumi-pandan kiima pitää eläinpuiston intendentin varpaillaan: "Pääsiäinen oli niin jännittävää aikaa, että näin jopa unta pandoistamme"