Rahapula uhkaa lopettaa poliisin harvapartiot – myös toimipisteet vaarassa

Poliisin rahoitusvaje uhkaa harvaan asuttujen alueiden poliisitoimintaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Poliisi etsii syksyn budjettiriihessä vastauksia vakavan alijäämän paikkaamiseksi. Poliisihallituksen mukaan poliisin ensi vuoden budjetti uhkaa jäädä 35–40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, jos syyskuun budjettiriihessä ei pystytä korjaamaan tilannetta. Säästö tarkoittaisi ainakin 450 henkilötyövuoden vähentämistä.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan aikaisempina vuosina alijäämäistä budjettia on paikattu lisärahoituksella. Osa annetusta lisärahoituksesta on korvamerkitty esimerkiksi partioiden lisäämiseen haja-asutusalueilla. Lisärahoitus on kuitenkin myönnetty aina vuodeksi kerrallaan, ja näillä näkymin jatkoa ei ole tulossa.

"Tosiasia on, että harvapartioiden rahoitus loppuu. Ei tarvitse olla kummoinen taikuri todetakseen, että harvapartiot silloin poistuvat, ja saattaa poistua jotain muutakin."

Haja-asutusalueiden poliisipartioiden lisäksi leikkurin alle saattavat joutua poliisin syrjäisemmät toimipisteet. Jo nyt monilla paikkakunnilla palvelut on karsittu minimiin.

"Palvelupisteet saattavat olla päivän tai puoli viikossa auki. Eivät ne silloin mitään poliisiasemia ole, vaan siellä hoidetaan lupahallinnon ja rikostorjunnan tehtäviä", Rinne kertoo.

"Tuskin Helsingin tai Jyväskylän keskustasta poliisiasema häviää, vaan kyllä ne ovat niitä reunakonttoreita, mitä ruvetaan karsimaan.

Rinne onkin erityisen huolissaan harvaanasuttujen alueiden asukkaiden palvelujen takaamisesta. Hän painottaa, että heillä on täysin samat oikeudet käyttää poliisin palveluita kuin asutuskeskuksissa asuvilla.

"Ihan samassa skaalassa kuin kasvukeskuksissa niitä ei voida toteuttaa, mutta heillä on veronmaksajina niihin palveluihin oikeus."

Jos asemat ja harvapartiot joutuvat leikkuriin, poliisin läsnäolo pienemmillä paikkakunnilla vähenee. Rinteen havaintojen perusteella vähentynyt näkyvyys haja-asutusalueilla vaikuttaa jo nyt asukkaiden intoon pyytää poliisilta apua.

"Ei sieltä soiteta heti ensimmäiseksi poliisipartiota, kun ei haluta virkavaltaa vaivata."

Osittain taustalla saattaa Rinteen mukaan olla asukkaiden tiedossa olevat pitkät vasteajat. Virkavaltaa voi joutua odottelemaan monta tuntia.

"Useita poliisitehtäviä joudutaan hoitamaan myös soittamalla."

Yli kymmenen prosenttia hälytystehtävistä jääkin Rinteen mukaan hoitamatta tai ne hoidetaan puhelimitse.

"Jos palokunnalta jäisi joka kymmenes tulipalo sammuttamatta, niin se olisi varmasti isokin kysymys."

450 henkilötyövuoden väheneminen tarkoittaisi vääjäämättä lisätyötä virkavallan edustajille. Jo nyt moni poliisi kokee työtahdin olevan liian kova.

"Teetimme vuonna 2019 jäsenkyselyn, johon vastasi yli 3 000 poliisia. Yli 80 prosenttia vastaajista koki jo silloin, että työkuorma ja työn pakkotahtisuus on viime vuosien aikana lisääntynyt."

Esimerkiksi 68 prosenttia tutkinnassa työskentelevistä poliiseista koki, etteivät he pysty suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään sillä tavalla kuin heidän kuuluisi. Kenttätyössä vastaava luku oli 59 prosenttia.

"Yli puolet vastaajista oli myös harkinnut alanvaihtoa", Rinne lisää.

Jos poliisihallituksen maalaama uhkakuva 450 työvuoden vähenemisestä toteutuu, tulee tilanne pahenemaan Rinteen mukaan entisestään.

"Ei ne tehtävät siinä samalla häviä, vaan entistä pienemmällä joukolla yritetään taas selvitä päivä kerrallaan."

Rinteen mukaan SPJL:n antama palaute ei ole kaikunut kuuroille korville.

"Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on tuonut asiaa esille ja SDP:n eduskuntaryhmä nosti asian esille torstaina. Toivon, että muutkin hallituspuolueet tähän havahtuvat."

Muuten edessä odottavat vääjäämättä yt-neuvottelut.

"Organisaatiouudistusten luu on kaluttu loppuun. Minä en näe 40 miljoonan euron säästöjen saamiseksi mitään muuta vaihtoehtoa kuin irtisanomiset ja lomautukset."