Hallituspuolueet pääsivät sopuun lisäbudjetista ja sote-rahoista – maataloudelle 95 miljoonaa euroa

Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun lisätalousarviosta ja hyvinvointialueiden lisärahoituksesta. Kuvassa pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.).  Kuva: LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun lisätalousarviosta ja hyvinvointialueiden lisärahoituksesta, kertoo valtiovarainministeriö tiedotteessa. Hyvinvointialueille esitetään kehysten puitteissa tälle vuodelle yhteensä 500 miljoonan euron lisärahoitusta.

STT:n tietojen mukaan kautta linjan monista muista lisäbudjetin kohteista vastaavasti typistettiin.

Hallituslähteestä kerrotaan, että esimerkiksi maataloudelle esitetään varattavaksi 95 miljoonaa euroa nousseiden lannoite- ja sähkökustannusten vuoksi. Aiemmin puolueet olivat tiettävästi kaavailleet yli sataa miljoonaa.

Nuorisorikollisuutta ehkäiseviin toimiin olisi tiettävästi tarkoitus varata 20 miljoonaa euroa, kun aiemmin puolueet olivat kaavailleet 25:tä miljoonaa euroa.

Neuvotteluja käytiin maanantaina myöhään iltaan ministerien ja talouspoliittisten erityisavustajien kesken. Hallitus kokoontuu vielä tiistaina iltapäivällä neuvottelemaan lisätalousarviosta. Lisätalousarvio on määrä antaa eduskunnan käsittelyyn torstaina. Tuolloin koko lisäbudjetin sisältö julkaistaan.

Tiedotteen mukaan hyvinvointialueille maksettavasta rahasta 350 miljoonaa olisi valtionavustusta ja 150 miljoonaa euroa kertaerän aikaistamista. Lisärahoitus maksetaan kevään aikana.

STT:n tietojen mukaan kertaerän aikaistus on rahaa, mikä nykylainsäädännön mukaan pitäisi ensi vuonna maksaa tämän vuoden menoihin. Sitä esitetään nyt osittain aikaistettavaksi. Tämä vaatii lakimuutoksen.

Hallituspuolueet jatkavat vielä neuvottelua kriteereistä, joilla raha jaetaan eri hyvinvointialueille.

Hyvinvointialueille suunnattava lisärahoitus on tarkoitettu hoitovelan korjaamiseen. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toi viime vuonna julkisuuteen sosiaali- ja terveysministeriön esityksen 700 miljoonan euron lisärahoituksesta alalle.

Hallitus on hakenut ratkaisua hoitovelan purkamiseen käytettävään lisärahoitukseen jo pitkään. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisärahoitus on merkittävä osa laajempaa lisäbudjettia, jonka on määrä olla tämän hallituksen viimeinen.

Neuvottelut lisätalousarviosta pyrittiin saamaan päätökseen jo viime viikolla, mutta ne ajautuivat solmuun. STT:n tietojen mukaan ministerien erityisavustajat neuvottelivat vajaan 250 miljoonan euron kompromissista, mutta ainakin SDP ja vasemmistoliitto pitivät summaa riittämättömänä.

Kiuru kertoi viime viikolla, että tukipaketin pitäisi olla vähintään 500 miljoonan euron paremmalla puolella.

Valtiovarainministeriö esitti noin 1,7 miljardin euron lisäbudjettia, josta suurimman osan lohkaisevat valtionvelan 1,073 miljardin euron korkomenot, jotka ovat kehyksen ulkopuolista menoa. Hyvinvointialueiden rahoitus jäi VM:n ehdotuksessa auki, koska poliittiset neuvottelut olivat kesken.

Hallituksen esityksellä lisäbudjetista on kiire, jotta se ehditään käsitellä eduskunnassa ajallaan. Keskeneräisille lakiesityksille kiirettä luo eduskunnan vaalitauko, joka alkaa maaliskuun alussa.

Kiuru on perustellut lisärahan tarvetta sillä, ettei kukaan osannut arvata hyvinvointialueiden rahoitusta valmisteltaessa, että syntyisi koronakriisi, hoitajapula ja vaikea työmarkkinatilanne, jotka aiheuttavat valtavaa hoito-, hoiva- ja kuntoutusvelkaa alueiden aloittaessa.

Kiurun mukaan myös Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seuranneet hinta- ja energiakriisi vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteeseen. Myös muun muassa kiinteistöjen vuokrat ovat nousseet merkittävästi.

”Meillä on tänä vuonna paljon enemmän sairaita hoidettavana ja raharaami on näiden kriisien vuoksi jäänyt liian heikoksi suhteessa taakkaan, joka hyvinvointialueilla on”, Kiuru sanoi STT:lle.

Hyvinvointialueiden rahoitusta koskevaan lakiin on sisällytetty tasaava järjestely siltä varalta, etteivät alueet saisi riittävästi rahoitusta.

"Mutta ei silloin kukaan voinut ajatella, että yksittäisten hyvinvointialueiden tilanne voisi olla niin paha, että rahoituksesta voisi puuttua esimerkiksi kymmenen prosenttia.”

Kiuru on pelännyt, että koska alueiden on katettava alijäämä seuraavina vuosina, se voi tarkoittaa pahimmillaan irtisanomisia ja sitä, että jätetään potilaita hoitamatta, jolloin hoitovelkaa kertyisi entisen päälle.

Juttua täydennetty 31.1. kello 10:28.