Vantaan demarivaikuttaja haluaa puhua kentän äänellä
29-vuotiaan Antti Lindtmanin viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet tapahtumarikkaita.
Kevään 2011 eduskuntavaaleissa vantaalainen nousi eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.
Toukokuussa hän ylsi Helsingin puoluekokouksessa SDP:n toiseksi varapuheenjohtajaksi.
”Hallituksessa onnistumisista on osattava kertoa ja omat tavoitteet on kyettävä viemään käytäntöön. Kampanjassani lähdin siitä, että viestin on kuljettava puoluejohdosta kentälle ja päinvastoin.”
SDP on Lindtmanin mukaan saanut sisällytettyä hallitusohjelmaan merkittäviä sosiaalisia painotuksia. Tämä näkyy esimerkiksi perus- ja ansioturvan nostona.
”Korotukset ovat suurempia, kuin nykyinen oppositio vaati ennen vaaleja.”
SDP:n puoluekokouksessa kävi harvennushakkuu, kun koko varapuheenjohtajisto meni vaihtoon.
Lindtmanin lisäksi puheenjohtajistoon nousivat asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru sekä 25-vuotias opiskelija Eero Vainio.
Vainion valinta sinetöi puoluejohdon nuorennusleikkauksen. SDP:llä on nyt kaksi alle 30-vuotiasta varapuheenjohtajaa.
Myös puoluesihteeriksi valittiin uusi kasvo Reijo Paananen tehtävästä väistyneen Mikael Jungnerin tilalle.
Ainoastaan istuva puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen taputettiin jatkokaudelle yksimielisesti.
Heijasteleeko johtohenkilöiden suuri vaihtuvuus tyytymättömyyttä kentällä?
”Kokouksen tunnelma kieli mielestäni enemmänkin siitä, että halutaan mennä eteenpäin.”
”Olen ollut jokaisessa puoluekokouksessa vuodesta 2002 alkaen, enkä muista, että koskaan oltaisiin oltu yhtä tyytyväisiä politiikan linjaan.”
Kentän tuntojen kuulostelun lisäksi Lindtman lupaa tuoda puoluejohtoon kuntapoliittista osaamista.
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2009.
Lisäksi Lindtman on profiloitunut työmarkkinakysymyksissä.
”Olen perehtynyt työmarkkinoihin laajemmin sekä eritellymmin nuorten työelämään. Myös nuorisoa koskeva sosiaalipolitiikka on lähellä sydäntä.”
”Hallitus tekee näissä kysymyksissä oikeansuuntaista politiikkaa. Käytännön esimerkkinä on hallitusohjelmaan kirjattu nuorisotakuu”, hän sanoo.
Lindtmanilla on työtaustaa SAK:ssa. Ennen kansanedustajuutta hän toimi työmarkkinajärjestön nuorisosihteerinä.
Lindtman havaitsee liikahduksia puoluepoliittisessa kentässä.
”Varsinkin nuoret ovat viisari, joka heilahtelee voimakkaasti eri suuntiin. Liikkuvia äänestäjiä on yhä enemmän ja vakiintunutta eri puolueiden kannattajakuntaa vähemmän.”
Perussuomalaisten suurvoitto eduskuntavaaleissa oli eräs ilmentymä perinteisen puolueuskollisuuden kuihtumisesta. Lindtman kuitenkin uskoo, että jytkypuolueen suosio sulaa ajan saatossa.
”Vaikeina aikoina tarvitaan vastuullisuutta. Uskon, että kansalaiset tarttuvat luotettaviksi koettuihin vaihtoehtoihin populismin sijaan.”
Mutta onko nyky-yhteiskunnassa enää sijaa perinteiselle vasemmistolle?
”Täytyy muistaa, että esimerkiksi SDP:n kannatus ei ole enää aikoihin nojannut pelkästään teollisuusväkeen. Nykyajan duunari voi olla toimihenkilö tai sairaanhoitaja. Ja tietysti on hieno saavutus yhteiskunnassamme, ettei luokkatietoisuutta enää entiseen tapaan esiinny – se kertoo siitä, että säätykiertoa on tapahtunut.”
Demarivaikuttaja irtisanoutuu jyrkästi äärivasemmiston hellimästä kansalaispalkka-ajattelusta.
”Vasemmistonuorten ’massit massoille’ -tyyppinen ajattelu henkii, ettei työtä tarvitse tehdä ollenkaan. Tämä on täysin vieras ajatus itselleni. Työ on parasta sosiaalipolitiikkaa.”
Lindtman vastustaa muitakin perustulomalleja, joita on vuosien saatossa esitetty niin kokoomuksen, keskustan kuin vihreidenkin taholta.
”Perustulo toisi tullessaan enemmän ongelmia kuin mitä sillä pystyisi ratkaisemaan. Kannatan kuitenkin ehdottomasti sitä, että sosiaaliturvaa yksinkertaistetaan. Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista on helpotettava.”
Paljasjalkaisella vantaalaisella ei ole välitöntä kosketuspintaa maakuntien Suomeen.
”Olen elänyt ja varttunut lähiöissä, joten identiteetti on rakentunut siellä.”
Ura on sittemmin vienyt Lindtmanin myös maakuntamatkoille.
”Olen matkustanut työni puolesta paljon ja vakuuttunut siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomesta löytyy potentiaalia. Suuret yhteiskunnalliset kehitystrendit osoittavat, että maakuntien merkitys kasvaa. Esimerkiksi luonnonvara-asiat ja yhteistyö Venäjän suuntaan puhuvat tämän puolesta.”
Tietoliikenneyhteyksien ja etätyömahdollisuuksien kehittyminen luovat uusia mahdollisuuksia maalle, Lindtman näkee.
”Voi olla kilpailuetu luoda liiketoimintaa maakuntiin ruuhka-Suomen sijasta.”
JUKKA KOIVULA
MT haastattelee kesällä
puolueiden varapuheenjohtajia.
Aiemmin haastateltuja:
Janne Sankelo (kok.) 27.6.
ja Juha Rehula (kesk.) 2.7.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
