Keskon Helander: Ruokateollisuuden rakenteesta keskusteltava – "Ilman kasvua on vaikea pärjätä"

Keskolla kasvu on kirjattu strategiaan. "Systeemi on sellainen, että jos et pysty kasvamaan, on vaikea kilpailussa pärjätä", pääjohtaja Mikko Helander sanoo. Kuva: Markku Vuorikari

Suomessa keskustellaan elintarviketeollisuuden rakenteesta liian vähän, Keskon pääjohtaja Mikko Helander arvioi.

Monella muulla toimialalla yritykset ovat yhdistyneet ja koko kasvanut. Esimerkiksi kaupan ja metsäteollisuuden aloilla Suomessa on jäljellä muutama iso yritys. Ruokateollisuudessa rakennemuutos on ollut hitaampaa.

"Euroopassa on valtava määrä elintarvikeyhtiöitä, jotka ovat todellisia jättiläisiä suomalaisiin verrattuna. Esimerkiksi tanskalaiset liha-alan yritykset ovat ihan erilaisia toimijoita kuin yksikään suomalainen alan yritys", Helander sanoo MT:n haastattelussa.

Näiden jättiyritysten kanssa suomalaisten ruokayritysten pitää EU:n vapailla sisämarkkinoilla kilpailla.

Pitäisikö kotimaisten elintarvikeyritysten sitten yhdistyä kasvaakseen?

Julkisuudessa on jo pitkään keskusteltu esimerkiksi HK Scanin ja Atrian yhdistymisestä.

"Nämä ovat asioita, joita kunkin toimialan ja yrityksen pitää itse pohtia."

Suoraa vastausta ei tipu, mutta Helander kertoo esimerkin.

"Suomessa oli 1990-luvun alussa pitkälle toistakymmentä metsäteollisuuskonsernia. Alalla tehtiin isoja rakenteellisia muutoksia alle kymmenessä vuodessa. Jäljelle jäi kolme, jotka kaikki ovat nyt kymmenen suurimman metsäyhtiön joukossa maailmassa."

"Jos ei olisi tehty näin onnistunutta rakennemuutosta, mikä olisi metsäteollisuuden tila ja metsien arvo tänä päivänä?" Helander kysyy.

Esimerkkejä kasvusta löytyy myös Helanderin alalta päivittäistavarakaupasta.

Kesko osti tappiota tehneen Suomen Lähikaupan vuonna 2016 ja mukana tuli noin 600 pientä kauppaa.

"Meillä ne kannattavat hyvin. Lähikauppa oli miljardin euron myynnillä auttamattomasti liian pieni."

K-ryhmän vähittäiskaupan myynti on kuuden miljardin luokkaa. Lähikaupat on kytketty Keskon hankintakoneistoon ja logistiikkaan.

"Päivittäistavarakauppa on ennen kaikkea volyymilaji. Ei ole sattuma, että niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa paljon toimijoita on hävinnyt markkinoilta. Ilman isoja volyymeja ei pärjää", Helander sanoo.

Lähikaupan ostamalla K-ryhmä sai 60 prosentin markkinaosuuden ruuan lähimarkkinoista.

"Meillä on ylivoimaisesti laajin kauppaverkosto, ja kauppapalveluita on lisätty joka puolella Suomea, myös pienillä paikkakunnilla", Helander kehuu.

Helander kaipaa kaikilta elintarvikeketjun toimijoilta yhteistyötä kotimaisen ruuan arvostuksen lisäämiseksi.

"Suomalaisen ruokaketjun tulevaisuuden kannalta suurin yksittäinen riski on, että maataloustuottajat saavat niin huonoa hintaa".

Suomalaisen ruuan brändi ei yksinkertaisesti ole riittävän houkutteleva. Laadusta ei olla valmiita maksamaan.

"Kesko on isona toimijana tärkeässä roolissa, mutta meidän pitää tehdä vielä enemmän. Ei ole varaa vastakkainasetteluun. Harmittaa, että kauppaa on syyllistetty niin paljon."

Myös ruuan verotusta pitäisi tarkastella.

"Hyvin vähän julkisuudessa keskustellaan siitä, että elintarvikkeet on erittäin korkealle verotettuja Suomessa. Peruselintarvikkeiden verotus on Euroopan korkeimmalla tasolla."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) esittämä ruokavaltuutettu ei Helanderin mielestä ratkaise viljelijän perimmäistä ongelmaa, ruuan arvostusta.

"Ei pidä hakea vippaskonsteja. Valtuutettu ei millään tavalla tule parantamaan ruuan arvostusta."

Helander kuvaa kaupan kilpailua vertaamalla K-ryhmää Suomen markkinoilla myös kasvavaan Lidliin.

"Meitä haastaa yksi suurimmista Euroopan päivittäiskaupan toimijoista, jolla on ison mittakaavan omaa teollisuutta. Jos emme pysty vastaamaan hintakilpailuun, niin meille käy ihan samalla tavalla, mitä on käynyt vuosikymmenien saatossa monille muille alan toimijoille", Helander ennustaa.

Ne muut ovat kadonneet historian hämärään.