Viidesosa suomalaisista kärsii siitepölyallergiasta − lääkäri kumoaa yleisen ohjeen oireiden hoidossa

Allergiaoireita hoidetaan tyypillisesti antihistamiinivalmisteilla, silmätipoilla ja kortisonia sisältävillä nenäsuihkeilla. Kuva: Kari Salonen

Siitepölyallergiasta kärsii viidesosa eli noin 20 prosenttia suomalaisista. Keväällä eniten oireita aiheuttavat leppä ja koivu, mutta myös muut lehtipuut voivat aiheuttaa allergiaa.

”Siitepölyallergian oireita hengitysteissä ovat aivastelu, kirkaseritteinen nuha, nenän tukkoisuus ja kutina sekä yskänärsytys. Monella allergikolla myös silmät kutisevat ja punoittavat”, allergialääkäri ja lastentautiopin dosentti Péter Csonka kuvailee Terveystalon tiedotteessa.

Moni meistä saattaa miettiä milloin allergialääkitys kannattaisi aloittaa. Yleinen ohje on, että allergialääkitys kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Csonka kuitenkin kumoaa tämän ohjeen.

”Se on turhan epämääräinen ohje. Antihistamiinin pitoisuus veressä on huipussaan noin tunnin päästä lääkkeen ottamisesta, ja lääkkeen vaikutus häviää noin 12 tunnin päästä. Jos siis allergialääkkeet aloittaa esimerkiksi 2-3 viikkoa ennen siitepölykauden alkua, lääkkeitä tulee syötyä viikkoja ilman, että niistä on mitään hyötyä”, Csonka sanoo.

Lääkkeet kannattaakin kokeneen lääkärin mukaan aloittaa vasta, kun allergiakausi alkaa.

Allergiaoireita hoidetaan tyypillisesti antihistamiinivalmisteilla, silmätipoilla ja kortisonia sisältävillä nenäsuihkeilla.

”Allergialääkityksellä voi parantaa huomattavasti omaa elämänlaatua: lääkitykset ovat kehittyneet ja vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän. Markkinoille on tullut muun muassa uusia nenäsumutteita. Oireiden mukainen hoito on kuitenkin aina yksilöllistä ja lääkäri on apuna siinä, kun mietitään, mikä paras lääkitys olisi”, Péter Csonka muistuttaa.

Omahoidon tueksi Csonka suosittelee pitämään oirepäiväkirjaa.

”Kehotan aina kirjaamaan vuosittain ylös, mikä lääke on ollut käytössä, onko se auttanut, onko lääkettä käyttänyt esimerkiksi päivittäin ja miten oireet ovat edenneet. Lääkehoidossa tärkeintä on, että se on riittävän tehokas.”

Nykyään oireiden todellinen aiheuttaja saadaan aiempaa tarkemmin selville.

”Esimerkiksi moni itseään pähkinäallergisena pitävä voi todellisuudessa olla herkistynyt koivun siitepölylle. Samoin heinäallerginen voi pelkän perusallergiatestin perusteella näyttää olevan allerginen myös vehnälle, vaikka kyse saattaakin olla pelkästä heinäallergiasta”, Csonka selittää.

Uusimmilla allergeenikomponenttitutkimuksilla potilaalle saadaan tarkennettua niin sanottu allerginen herkistymisprofiili.

”Sen avulla voidaan tarkemmin arvioida, onko kyseessä vain viaton ristireaktio siitepölyjen kanssa vai todellinen ja mahdollisesti henkeä uhkaava ruoka-aineallergia.”