Julkiset hankinnat keihäänkärkenä

EU on riippuvainen soijapapujen ja muiden rehuihin tarvittavien valkuaisraaka-aineiden tuonnista Yhdysvalloista 4–6 kuukautta vuodesta. Kuva on Minnesotasta. Kaijaleena Runsten Kuva: Viestilehtien arkisto

Hankintalaki on yksi Suomen keihäänkärkiä EU-USA-kauppaneuvotteluissa, selvisi viime keskiviikkona kuulemisessa, jonka ulkoministeriö järjesti elinkeinoelämälle ja kansalaisjärjestöille.

Suomalaisilla yrityksillä olisi kiinnostusta päästä varsinkin Yhdysvaltain osavaltioiden asiakkaiksi eli siis kiinni julkisiin hankintoihin, tiivisti kauppakamari Amchamin toimitusjohtaja Kristiina Helenius yrityksille tehdyn kyselyn tuloksia.

Esimerkin kertoi Efla Oy:n varatoimitusjohtaja Jarmo Virtanen. Efla valmistaa vientiin kiitoratojen valaisinjärjestelmiä.

Yrityksemme on muualla amerikkalaisen ja kanadalaisen pääkilpailijan kanssa reilussa kilpailussa, mutta ei Yhdysvaltojen omalla maaperällä, hän kertoi.

Yhdysvalloissa lentokenttien

hankinnoissa noudatetaan periaatetta, että kenttien materiaalien tulee olla 60-prosenttisesti amerikkalaisia ja loppukokoonpanonkin pitää tapahtua siellä.

SAK:n pääekonomisti Olli Koski pitää kestävän kehityksen – työelämän oikeuksien ja ympäristön – huomioimista mahdollisuutena kohentaa niin EU:n kuin USA:n asemaa koventuvassa kansainvälisessä kilpailussa.

Esimerkiksi vastahyväksytyn hankintadirektiivin sisällön kirjaaminen Atlantin ylittäviin kaupan pelisääntöihin olisi hänen mukaansa yksi edistysaskel siinä, että tarjouskilpailuja käytäisiin muullakin kuin hinnalla.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) jakoi Kosken ajatuksen siitä, että kaupan painopiste on kansainvälisen taantuman jälkeen entistä vahvemmin siirtynyt nouseviin talouksiin.

”Vaihtoehtona on tarjolla tie, joka perustuu kiinalaisiin ja intialaisiin standardeihin, jollei EU:n ja USA:n standardeihin perustuvaa sopimusta saada aikaan”, hän painotti.

Silti neuvotellessa ”pitää olla tarkkana, ettei väärinymmärryksiä yksityiskohtien kanssa synny eli että sopimus on vesitiivis”.

Yhtenä esimerkkinä hän nosti esiin elintarvikkeiden geenimuuntelun ja kasvuhormonit.

”Näissä ei tule olemaan mitään syytä huoleen. Tehdään selvät säännöt siitä, minkä tyyppisiä elintarvikkeita USA:sta voidaan tuoda.”

Ulkoministeriön osastopäällikkö Markku Keinänen halusi oikoa epäluuloja, joiden mukaan neuvotteluja käytäisiin erityisen salamyhkäisesti ja suurimpien yritysten ehdoilla.

Hänen mukaansa esimerkiksi investointisuojaan kaavailtuun kansainväliseen välimiesmenettelyyn on mahdollisuus yhä vaikuttaa.

Yksi tapa on, että neuvotteluelimeen sovitaan valittavaksi vain eturistiriidoista vapaita henkilöitä.

”Tämä on täysin normaali prosessi, joka on käytössä kaikissa muissakin EU-sopimuksissa. Eduskunta on hyväksynyt neuvottelumandaatin, jonka puitteissa komissio käy neuvotteluja. Neuvottelupöydistä saatu tieto välitetään koko ajan eduskuntaan, ja se käsittelee sopimustekstit ennen hyväksymistä”, Keinänen valotti.

Ulkoministeriö järjestää viime keskiviikon tilaisuuden saaman suosion vuoksi kuulemisen neuvotteluista jo huhtikuussa. Ministeriö myös lupaa päivittää neuvotteluiden eri osa-alueita koskevaa tietoa verkkosivuilleen.

KAIJALEENA RUNSTEN

Avaa artikkelin PDF