Onko Suomessa enää luvattomia kesämökkejä? – Kunnat haluavat löytää luvattomat rakennelmat: "Kaikkia on verotettava tasapuolisesti"

Rakennusluvaton mökki on nykyään harvinaisuus, mutta mökin ympäristöstä voi löytyä luvattomia rakennelmia. Kuva: Jukka Pasonen

Nykyään Suomessa on epätodennäköistä törmätä uuteen, rakennusluvattomaan mökkiin, arvioivat asiantuntijat.

"Suomessa kukaan ei ole nykyään niin hölmö, että rupeaisi uudelle rakennuspaikalle ilman lupaa mökkiä pykäämään", arvioi rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitokselta.

Jos mökkitontilta jotain laitonta löytyy, siihen on Toppisen mukaan yleensä kaksi syytä: joko mökki on niin vanha, ettei sille ole aikanaan tarvinnut hakea lupaa, tai sitten tontille on tehty lisärakennuksia.

"Suhteellisen tavallinen tapaus on sellainen, että sotien jälkeen on haettu mökille luvat, mutta ei saunalle tai aitalle. Yhdellä rakennuksella voi olla lupa, mutta loput ovat lintujen kirjoissa."

Maastokartoissa näkyvät rakennukset on tehty ilmakuvien perusteella, eikä niillä sinänsä ole yhteyttä kunnan lupajärjestelmiin.

Esimerkiksi Mikkelissä alettiin vuonna 2018 systemaattisesti kartoittaa kiinteistöjen rakennuskantaa, kertoo Mikkelin johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka.

"Kyse on kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta. Kaikkia on verotettava tasapuolisesti", Valjakka kertoo.

Hän huomauttaa, että rakennusvalvonnan rekisterien on oltava ajan tasalla. Kiinteistöjen kartoitus helpottaa myös rakennusvalvonnan työtä, kun tiedetään todellinen käytetty rakennusoikeus.

"Kartoituksen yhteydessä on löytynyt myös joitakin sellaisia rakennuksia, joille lupaa ei ole haettu. Yleensä on kyseessä talousrakennus, varasto tai vastaava."

Mikkeli on Suomen toiseksi mökkipitoisin kunta Kuopion jälkeen. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 mökkiä.

Luvattomia rakennuksia tulee Mikkelissä ilmi esimerkiksi naapurien tekemien ilmoitusten perusteella. Rakennusvalvonta tekee kartoituksia muiden virkatehtävien ohella myös jalkautumalla maastoon.

Lisäksi Mikkelissä ajetaan ristiin eri tahoilla olevia tietoja. Käytössä ovat esimerkiksi verottajan tiedot ja Maanmittauslaitoksen ilmakuvat.

Mikkelissä on huomattu, että yksi yleinen rakennuslupiin liittyvä rajankäynti koskee pyörillä kulkevia rakennelmia, joita pidetään kiinteistöllä paikallaan.

Jos rakennelmaa pidetään paikoillaan ja käytetään kiinteistöllä, sitä ei tulkita tavanomaiseksi retkeilyksi ja sille on haettava rakennuslupa.

Suomen kolmanneksi mökkipitoisimmassa kunnassa, Paraisilla, on havaittu samankaltainen ongelma. Saaristokunnassa liikuteltavat rakennelmat ovat tosin yleensä venemallisia.

"Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on olemassa linjaus, että liikuteltava laite vaatii rakennusluvan, jos se pysyy paikallaan tavanomaista retkeilykäyttöä pidempään", kertoo Paraisten johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen.

Venemallisten rakennelmien lisäksi Paraisten rakennusvalvonta saa muutaman kerran vuodessa tiedon luvattomista raja-aidoista.

Luvattomia rakennuksia ja rakennelmia saattaa tulla ilmi rakennusvalvonnan tavanomaisten katselmusten yhteydessä tai naapurien ilmoitusten perusteella.

"Naapurit ovat valistuneita ja tietävät, että heitä pitäisi rakennusasioissa kuulla."

Jos rakennusvalvonta havaitsee jotain luvatonta, saatetaan omistajalle ensin soittaa ja kysyä, onko rakennusluvan hakeminen unohtunut.

Tavallisesti rakennuksen omistajalle kuitenkin lähetetään selvityspyyntö, johon on vastattava määräaikaan mennessä.

Simosen mukaan melkein kaikki tekevät lupahakemuksen, ja yleensä lupa myös myönnetään.

Jos luvan myöntämistä ei voida puoltaa, kunta voi määrätä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen purettavaksi.

"Pitää kuitenkin muistaa, että Paraisilla on lähes 9 000 mökkikiinteistöä, mutta pakkokeinoihin joudutaan turvautumaan äärettömän harvoin", Simonen huomauttaa.